OULU Valtakunnallisessa poliisin päivän tapahtumassa lauantaina Oulun torilla puhunut poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen totesi, että monen ajatukset saattavat olla viikon takaisissa tapahtumissa torilla Turussa, jossa täysin sivulliset ihmiset joutuivat silmittömän väkivallan kohteeksi.
–Poliisi toimi tilanteessa, kuten sen odotetaan toimivan. Ensipartio pysäytti epäillyn vain kolme minuuttia sen jälkeen, kun oli saanut tehtävän hätäkeskukselta. Yksi ihmishenki pelastettiin varmuudella, ehkä useampikin. Tilanne olisi voinut päätyä myös toisin, sillä poliisin keskimääräinen toimintavalmiusaika kiireellisissä hälytystehtävissä on valtakunnassa noin 10 minuuttia.
Vakavan väkivallan uhka ei ole Suomessa uusi ilmiö, eivätkä viime viikon perjantain tapahtumat tulleet poliisille yllätyksenä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme panostaneet paljon siihen, että ensimmäisenä paikalle tulevalla poliisipartiolla on riittävät edellytykset vastata välittömästi uhkaan. Poliisin on kyettävä turvaamaan ensivasteena kaikkia, ja kaikkina aikoina.
Jokainen teistä miettii varmasti osaltaan, mitä tekisi itse jos joutuisi äkilliseen vaaratilanteeseen, jossa on vakavan väkivallan uhka. Poliisin neuvo on: pakene, piiloudu, hälytä.
Kolehmainen muistutti puheessaan, että vaaraa kannattaa ensisijaisesti juosta pakoon, ja käskeä muut mukaan.
–Jos pakeneminen ei ole mahdollista, piiloudu, laita puhelin äänettömälle ja auta muita. Soita hätänumeroon heti kun et ole välittömässä vaarassa. Turussa paikalla olleet henkilöt auttoivat sankarillisesti uhreja, ja osa pyrki jopa estämään hyökkäyksen. Hätävarjelu on lainkin mukaan sallittua, mutta poliisina emme voi suoranaisesti kehottaa ihmisiä ajautumaan vaaraan.
Sata vuotta täyttävä Suomi on edelleenkin maailman turvallisimpia maita. Poliisin näkökulmasta tulevaisuus on kaksijakoinen. Rikosten määrä on ollut pitkään laskussa, ja todennäköisyys joutua niiden uhriksi on vähentynyt. Tilastojen näkökulmasta suurimmat vaaranpaikat ovat olleet tapaturmissa ja liikenteessä. Samaan aikaan turvallisuusympäristömme on muuttunut radikaalimmin kuin koskaan rauhan aikana ja kansalaiset kokevat yhä enemmän turvattomuutta. Perinteisten tehtävien rinnalle on noussut täysin uusia ilmiöitä, jotka haastavat oman osaamisemme ja ymmärryksemme. Niitä ovat muun muassa maahanmuutto, kyberturvallisuus sekä terrorismi.
–Olemme valinneet yhdeksi tämän vuoden poliisin päivän erityisteemaksi kyberturvallisuuteen liittyvän rikosilmiön eli nettipetokset. Noin 60 prosenttia petoksista liittyy tänä päivänä jollain tavalla tietoverkkoihin. Tyypillistä verkossa tapahtuvaa petosrikollisuutta on esimerkiksi se, että tarjotaan myytäväksi omaisuutta, jota myyjällä ei ole oikeasti hallussaan tai tarkoitus myydä. Nettipetokset rikoksina yleensä selviävät, mutta rahoja saa harvoin takaisin. Jokainen verkossa asioiva voi osaltaan estää nettipetoksia ennalta.
Suomen poliisi on asukaslukuun suhteutettuna Euroopan pienin ja se on tehnyt siitä huolimatta eurooppalaisittain hyvää tulosta. Tästä meidän kaikkien on syytä olla ylpeitä, niin poliisissa kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Onnistumisen edellytyksenä on ollut kansalaisten vahva luottamus, joka on maailmanennätysluokkaa.
–Ennen poliisilla oli enemmän aikaa kuunnella ihmisten huolia ja saada siinä sivussa tietoa alueen turvallisuustilanteesta. Nykyisin erityisesti taajamissa kenttäpartiot ovat tiiviisti kiinni hälytystehtävissä. Oma henkilöstömme on joutunut viime aikoina varsin koville. Uudet tehtävät yhdistettynä vähempään väkeen johtavat väistämättä siihen, että joudumme asettamaan tehtäviä tärkeysjärjestykseen. Lain mukaan poliisin tietoon tulleet rikokset on tutkittava, joten niistä emme voi tinkiä. Vaarana on, että ennalta estävään työhön ei jää riittävästi aikaa.
Poliisin päivänä poliisi haluaa Kolehmaisen mukaan edistää paikallista ja kasvollista näkymistä sekä olla kiireettömästi läsnä keskustelemassa turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä.