Vielä ehdit: Kil­pai­lu­ku­via kat­sot­ta­vis­sa! Osal­lis­tu sinäkin Py­hä­jo­ki­seu­dun ke­sä­ku­va­ki­saan

Latauksia tehty jo paljon: So­vel­lus Py­hä­jo­ki­seu­dun lu­ke­mi­seen on nyt valmis –Näin hel­pos­ti lataat sen kän­nyk­kää­si

Mainos: Vielä ehdit hyö­dyn­tää ke­sä­tar­jouk­sem­me, tilaa Py­hä­jo­ki­seu­tu tästä!

Su­si­ti­lan­tee­seen ei ole nopeaa rat­kai­sua – Hen­keään ja omai­suut­taan saa suo­jel­la

Kati Pennanen esitti riistapäällikkö Harri Hepo-ojalle tarkentavia kysymyksiä petoaidan hankintaprosessista. Taustalla komisario Juha Niemelä.
Kati Pennanen esitti riistapäällikkö Harri Hepo-ojalle tarkentavia kysymyksiä petoaidan hankintaprosessista. Taustalla komisario Juha Niemelä.
Kuva: Sari Kihnula

Yksittäisten susien ja susiparien vierailut ovat lisääntyneet muun muassa Rantsilassa ja Revonlahdella niin, että paikalliset odottavat, milloin alueelle saadaan kannanhoidollinen kaatolupa.

Rantsilan vanhempainyhdistyksen keskiviikkoillaksi Gananderin koululle järjestämän susi-illan perusteella susien kaatolupien myöntäminen ei ole lähiaikoina todennäköistä.

Perusteellisesti kymmenien kalvojen välityksellä faktoja aukoen asiaa esitelleen komisario Juha Niemelän kertoman perusteella syntyi käsitys, että susikantaa vähennetään vain, jos sattuu vakava tilanne tai susi on loukkaantunut.

Tilaisuuteen osallistuneet vanhemmat toivoivat vastauksia muun muassa siihen, kuinka koulukyydityksessä olevien lasten koulumatkat turvataan. Tähän kysymykseen ei ollut antaa vastausta poliisilla eikä myöskään Suomen Riistakeskuksen Oulun alueen riistapäällikkö Harri Hepo-ojalla.

Monille vanhemmille illan paras puheenvuoro oli Siikajokilaakson riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Antero Nivan kertoma siitä, kuinka kunnalla on velvollisuus turvata koulumatkat, mikäli susivaara on ilmeinen.

Tuotantoeläinten, lemmikkien ja ihmisten turvallisuudesta susitilanteen vuoksi huolestuneille viranomaisilla ei ollut kerrottavana muuta kauaskantoista ohjetta kuin, että mahdollisuuksien mukaan kannattaa anoa petoaitatarpeita tuotantoeläinten suojaamiseksi.

Huojentava tieto oli, että omasta pihastaan suden saa karkottaa omatoimisesti, jos peto tulee 150–100 metriä lähemmäs rakennuksia. Karkottaminen ei saa kuitenkaan vahingoittaa sutta. Äärimmäinen keino on tarttua aseeseen, jos susi on aiheuttamassa hengenvaaraa. Jos pakkotilan perusteella turvautuu voimakeinoihin, tutkii poliisi jälkikäteen, oliko kyseessä todellinen vaara. Varmuuden vuoksi petoa ei saa missään tilanteessa vahingoittaa.

Paikalliset voivat paljonkin asian eteen, kun ilmoittavat kaikista susien jälki- ja näköhavainnoista paikallisille petoyhdysmiehille. Nämä tiedot ovat tarpeen, kun Luonnonvarakeskus laatii jälleen keväällä suden kanta-arvion. Kanta-arvion ja suden ulosteista saatavien dna-näytteiden pohjalta arvioidaan lisääntyvien susiparien määrää. Tulevien suden kannanhoidollisten lupien myöntämisessä ratkaisevaa on muun muassa lisääntyvien susiparien ja susireviirien määrä.

Harri Hepo-oja painotti useamman kerran, että suden paskan kerääminen on todella tärkeää työtä, kun tavoitteena on, että susikanta pysyy hallinnassa.