Sähkönkäyttö lisääntyi viime vuonna 3,1 prosentilla edellisvuosiin verrattuna Suomessa. Energiateollisuus ry:stä arvioidaan, että lisäys on suora vaikutus talouskehityksen piristymiseen.
Sähköä käytettiin 85,1 terawattituntia, josta Suomessa tuotettu sähkö kattoi 77,7 prosenttia.
Tuontisähköstä suurin osa hankittiin Ruotsista ja Venäjältä. Ruotsin tuntisähkön osuus laski vuodesta 2015 ja vastaavasti Venäjältä hankitun sähkön osuus lisääntyi melkein puolella.
–Suomi ei tule sähkön suhteen energiaomavaraiseksi, joten tuontisähköä tarvitaan, ydinvoimatekniikan mallintamisen professori Juhani Hyvärinen vertaa.
Hyvärinen työskentelee tutkijana ja opettajana Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Hyvärinen työskenteli tätä ennen 19 vuotta Säteilyturvakeskuksessa ja Fennovoiman ydintekniikkajohtajana. Hyvärinen vieraili torstaina Fennovoiman järjestämässä Energiaillassa, jonka aiheena oli Ydinvoima: tulevaisuutta vai menneisyyttä?
Hyvärinen vertaa, että 22,3 prosentin tuontienergian lisäksi ydinvoimalla tuotettiin energiankulutuksesta 26,2 prosenttia, vesivoimalla 18,4 prosenttia, kaukolämmöllä 13,8 prosenttia, teollisuustuotannolla 10,5 prosenttia, erillistuotannolla 5,2 prosenttia ja tuulivoimalla 3,6 prosenttia.
Sähköntuotannon yksi haaste on pitää tuotanto joka hetki tasapainossa kulutuksen kanssa. Sähkönkulutus vaihtelee vuorokaudenajan, vuodenajan ja ulkolämpötilan mukaan.
–Kyseiset ajankohdat haastavat myös tuuli- ja aurinkosähkötuotannon, jotka ovat voimakkaasti riippuvaisia säästä, vuorokaudenajasta ja vuodenajasta. Tuotantotasapainoa haetaan säädettävällä tuotannolla vesi- ja ydinvoimalla, Hyvärinen vertaa.
Maailmanlaajuisesti energiantuotannon saatavuus on yksi kulmakivistä. Nykyisellä kulutustavalla ensin loppuvat öljyvarannot ja sen jälkeen maakaasu.
–Ydinvoiman tuotanto on lisääntynyt, mutta vastaavasti muu sähköntuotanto on lisääntynyt vielä enemmän, erityisesti Kiinan ja Intian hiilivoimalaitostuotannon takia.
Hyvärinen peilaa, että nykyisillä energiapolitiikan linjauksilla sähköntuotanto on jo lisääntynyt uusiutuvalla energialla, kivihiilellä, kaasulla ja ydinvoimalla.
Maat, Suomi mukaan lukien, jotka ovat sitoutuneet Pariisin ilmastosopimukseen, ovat sitoutuneet ilmastoa kuormittavien päästöjen vähentämiseen.
–Tutkijana näen, että ydinvoima on välttämätön osa sähköjärjestelmää, jos hiilidioksidipäästöjä halutaan vähentää ja pitää sähköjärjestelmä tasapainossa.
Hyvärinen toteaa, että ydinvoiman ensimmäinen tuleminen ajoittui vuosille 1965–1985. Ydinvoiman rakentaminen sai reilusti takapakkia, kun ensimmäinen ydinvoimalaonnettomuus tapahtui maaliskuussa 1979 Harrisburgissa Pennsylvaniassa. Onnettomuus on historian neljänneksi vakavin ydinvoimalaonnettomuus.
–Ilmastolliset syyt saivat ydinvoiman rakentamiseen vauhtia. Toinen tuleminen ajoittuu vuoden 2005 paikkeille. Nyt elämme niin kutsuttua Uuden sukupolven reaktori -aikakautta, jossa kehitys jatkuu edelleen.
Tällä hetkellä 31 maassa sähköntuotannossa on yhteensä 448 kaupallista reaktoria. Voimalat tuottavat sähkötehoa yhteensä noin 392 000 megawattia, joka on noin 17 000 käyttövuotta.
Hyvärisen mielestä tuotantoon verrattuna ydinvoimalaonnettomuuksia on tapahtunut vähän.
–Ydinvoiman teknologinen kehitys etenee. Pienten, modulaaristen reaktorien ja hyötyreaktorien kehittely lähestyy sitä ajankohtaa, jolloin ne ovat valmiina kaupalliseen käyttöön. Reaktoreiden tuotannon kokoluokka vaihtelee 30–300 megawatin välillä. Modulaarisilla reaktoreilla on useita etuja. Ne voidaan rakentaa sarjatuotantona valvotuissa tehdasolosuhteissa ja niiden rakentaminen on huomattavasti lyhyempi kuin varsinaisten ydinreaktorien. Puhutaan muutamasta vuodesta. Lisäksi reaktoreita voidaan siirtää paikasta toiseen.