Tou­ko­siu­nauk­set ovat käyn­nis­sä: Siu­na­tut jyvät maahan iki­ai­kai­sel­la pe­rin­teel­lä

Arvolan tilan isäntä Janne Heikkilä kylvää käsin peltoaan toukosiunauksessa Haapavedellä. Eläkeliiton Haapaveden yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Rytky sekä Arvolan tilan isäntä Janne Heikkilä istuttamassa  muistopuuta toukosiunauksessa.
Arvolan tilan isäntä Janne Heikkilä kylvää käsin peltoaan toukosiunauksessa Haapavedellä.
Arvolan tilan isäntä Janne Heikkilä kylvää käsin peltoaan toukosiunauksessa Haapavedellä.
Kuva: Laura Seppä

Jyvät lensivät peltoon Haapavedellä Laaksojen Maitokunnan tuottajien Susanna, Janne ja Pekka Heikkilän maatilalla. Perinteisen toukosiunauksen järjestivät Arvolan tilan lisäksi Eläkeliiton Haapaveden yhdistys, Haapaveden seurakunta, Haapaveden kaupunki ja MTK.

Arvolan tilan historiaa muisteli Haapaveden toukosiunauksessa talon tytär Katri Heikkilä. Arvola kuului aikoinaan torppana Ainalinpään manttaalitilaan. Omaksi tilakseen Arvola irtautui vuonna 1930.

– Minun mummu ja pappa, Irja ja Esko, alkoivat pyörittää tilaa vuonna 1966. Vuonna 1974 saatiin sähköt, ja vuonna 1983 kunnan vesi, Heikkilä kertoi.

Navetta valmistui vuonna 1982. Sitä on laajennettu vuonna 2009. Tila kehittyy jatkuvasti. Nykyinen isäntäväki on järjestyksessään tilan viides.

– Lapset pääsevät pienestä asti mukaan töihin. Jos paino ei ole ihan riittänyt, on haettu tiiliskiviä traktorin penkille. Me tytöt osataan myös tehdä traktorihommia. Vanhasta väestä on myös suunnaton apu, Katri Heikkilä totesi.

Elinvoimaisella maataloudella on Haapaveden kaupunginhallituksen ensimmäisen varapuheenjohtajan Hannu Riuttasen mukaan suuri merkitys.

– Tuottava maatalous edellyttää investointeja. Haapavedellä ne ovat olleet ilahduttavasti kasvussa, Riuttanen sanoi.

Myös kuluttajien tietoisuus on lisääntynyt. He odottavat vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Tuottajat ovat puolestaan sitoutuneita laatuohjelmiin.

– Suomessa tuotettu ruoka on korkealaatuista, ja eläimiä kohdellaan hyvin. Valitettavasti arvostus ei näy tuottajien kukkarossa, Riuttanen huomautti.

Seurakuntapastori Maija Vahteala muistutti, että perimmiltään elämä ei ole ihmisten käsissä.

– Syntyy helposti vaikutelma, että vilja ja leipä, jonka kaupasta ostamme, ovat viime kädessä kiinni kansainvälisistä markkinoista, talouspolitiikasta, tekniikasta, koneista ja lannoituksesta. On hyvä kokoontua muistamaan, että näin ei ole. Kaikki elämä syntyy Jumalan tahdosta ja hänen voimastaan, Vahteala totesi.

Hän vertasi kylvöjen siunausta yhteiseen ruokarukoukseen, joka kattaa paitsi toukosiunauksen läsnäolijat, myös heidän perheensä ja läheisensä, koko paikkakunnan ja maan sekä viime kädessä koko maailman.

– Kun Arvolan tilalla viskataan jyviä maahan, työ merkitsee osallistumista Jumalan luomistyöhön koko maailmassa ja työhön, jota tehdään samalla tapaa kaikkialla. Tietoisuus tästä yhteydestä on kasvanut. Luonto tarvitsee vastuullista huolehtimista, Vahteala huomautti.

Eläkeliiton Haapaveden yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Rytky kertoi toukosiunauksen historiasta.

– Toukosiunaus on ikiaikainen perinne. Se lähtee jo katoliselta ajalta, Rytky totesi.

Toukosiunauksia on ohjelmassa Pyhäjokialueella tällä viikolla useammalla paikkakunnalla. Pyhäjoella kokoonnutaan toukosiunaukseen Parhalahdelle Toni Kippolan tilalle torstaina kello 11. Merijärvellä toukotyöt siunataan Juho ja Ulla Nivalan pellolla Niemelänperäntien tuntumassa perjantaina kello 14. Oulaisissa toukosiunaus on keskustan tuntumassa Kahilan tilalla perjantaina kello 11.

Ilmoita asiavirheestä