Tu­ki­per­he­toi­min­ta on Kuu­si­ra­tien yh­tei­nen juttu

Raahelaiset Katja ja Janne Kuusirati ryhtyivät puolitoista vuotta sitten pienen poikalapsen tukiperheeksi. Kokemukset Pelastakaa Lapset ry:n tukiperheenä toimimisesta ovat olleet sen verran hyviä, että perheessä on jo käyty keskustelua toisenkin tukilapsen ottamisesta.

– Katja sen otti ihan vasta puheeksi, enkä minäkään ajatusta heti tyrmännyt. Mietitään ja kypsytellään asiaa, Janne Kuusirati sanoo.

Tukiperhevalmennuksen Kuusiratit kävivät tammikuussa 2017. Valmennukseenkin lähteminen vaati nimenomaan isännän kohdalla pitemmän kypsyttelyn.

– Aluksi mietitytti, että millaistahan se on, mutta hyvin on päästy toimintaan sisään. Loppupelissä tukiperheenä oleminen on antanut meille paljon, paljon enemmän kuin mitä se on ottanut, hän kertoo.

Tukilapsi on Kuusirateilla ennakkoon sovitusti yhdestä kolmeen päivää kuukaudessa. Koska tukiperhetoimintaa ei ole koettu omaa perhettä kuormittavaksi, ovat Kuusiratit tarvittaessa suostuneet myös lisäpäiviin.

Katja Kuusiratin mukaan tukilapsesta on tullut tärkeä osa heidän perhettään. Omat lapset Peppi ja Pietu pitävät itseään hänen tukisiskona ja -veljenä.

– Ne viikonloput, kun hän on meillä, ovat tavallaan laatuaikaa koko meidän perheelle. Silloin ei sovita menoja muualle, vaan asetutaan aloilleen ja touhutaan yhdessä ihan arkisia juttuja.

Tukiperheet helpottavat monen lapsen ja perheen elämää tilanteissa, joissa vanhempien voimavarat ovat heikentyneet. Yleisiä syitä tukiperheen hakemiselle ovat yksinhuoltajuus, vanhemman tarve omalle ajalle sekä syystä tai toisesta vaikea elämäntilanne. Niinä päivinä, kun lapsi on tukiperheessä, lapsen vanhemmat saavat omaa aikaa.

– Tukiperheenä oleminen on meille tärkeä asia, mutta sille lapselle ja hänen perheelleen se on vielä isompi asia, Katja Kuusirati sanoo.

Tälläkin hetkellä Raahen alueella on suuri tarve uusille tukiperheille. Katja Kuusirati sanoo, että jos ajatus tukiperheeksi ryhtymisestä vähänkään kiinnostaa, kannattaa lähteä Pelastakaa lapset ry:n tukiperhevalmennukseen.

– Sillä, että käy valmennuksen, ei vielä sitoudu mihinkään, hän toteaa.

Tukiperheen ei odotetakaan järjestävän tukilapselle sirkushuveja. Tavallinen arki ja normaali perhe-elämä riittävät.

– Koska tukilapsi on samaa ikäluokkaa kuin meidän omat lapset, on hän sujahtanut hyvin meidän perheen arkeen. Uskoisin, että hyvinkin moneen perheeseen menisi lapsi jos toinenkin sinne omien lapsien sekaan, Katja Kuusirati toteaa.

Tukiperheelle toiminta on vapaaehtoista. Sopimus tukiperheenä olemisesta tehdään yleensä kalenterivuodeksi kerrallaan.

– Tässä ei sido itseään loppuelämäksi. Tukiperheenä voi olla niin kauan kuin itse haluaa, Katja Kuusirati toteaa.

Kuusiratit tuntevat vastuunsa tukiperheenä ja ovat valmiit sitoutumaan toimintaan pitkäksi aikaa. Tärkeintä on halu olla aidosti läsnä vieraan lapsen elämässä.

– Kun saa tehdä hyvää, saa hyvän mielen itselle. Se tässä minua ainakin motivoi. Sitä paitsi koemme, että meidän perhe saa tästä niin paljon, että me olemme tässä voittopuolella, Katja Kuusirati sanoo.