PYHÄJOKI Pyhäjoen Kotiseutuyhdistyksen 30-vuotisjuhlassa Annalan museolla puhunut Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo sanoo, että Suomessa on pitkä perinne järjestää kotiseutupäiviä.
–Kaunis ja elinkeinoissa sekä hyvinvoinnissa eteenpäin menevä Pyhäjoki on yksi esimerkki, miten itsenäisyys, usko omiin voimavaroihin ja pitkä rauhan aika on voinut taata kasvua ja kehitystä kansalaisille eri puolilla Suomea.
Pyhäjoki on Vanhatalon äidin synnyin- ja kasvupaikka ja sitä kautta myös Vanhatalolla siteitä Pyhäjokeen.
–Suku ja juuret ovat merkittävä osa vahvaa kotiseutusuhdetta. Kotiseudun merkitys erilaisista näkökulmista, sen heijastuminen ja vaikutus ovat osa ihmisen identiteettiä. Jokainen opiskelupaikkakunta, työpaikkakunta ja asuinpaikka jättää meihin muistoja ja jälkiä. Kun joku sanoo, ettei ole oikein mistään kotoisin ja tarkoittaa samalla, että on asunut niin monessa paikassa ja muuttanut monta kertaa, ettei mikään paikka tunnu kotiseudulta, niin siinä on aina surullinen sävy. Itse en ole kokenut monipaikkaista kotiseutusuhdetta koskaan hajottavaksi tai rikkinäiseksi, vaan rikkaaksi ja monipuoliseksi.
Vanhatalo on työnsä puitteissa Kotiseutuliitossa seurannut kotiseutu-käsitteen käyttöä arjen puheessa, eri yhteyksissä ja mediassa kotiseutuun liittyviä ilmiöitä, paikallisuuden arvostusta ja isona muutoksena maakuntauudistusta, sekä keskustelua tulevaisuuden kunnista.
Kotiseutuliiton Suomi100 -juhlavuoden yksi pääteema on mitä kotiseutu meille tämän päivän suomalaisille merkitsee.
–Kotiseutusuhde on vahvasti emotionaalinen suhde. Kotipaikka on fyysinen paikka, mutta se laajenee henkiseksi tilaksi, muistoiksi, kiintymykseksi ja tunnesiteeksi. Kotiseutu tuntuu olevan nyt jopa ilmiö, trendi, se on uudelleen kiinnostavaa ja siitä ammennetaan monessa toiminnassa. Jopa tuotteilla ja yrityksillä on kotiseutu.
Toinen ajan merkki on Vanhatalon mukaan paikallisuuden uusi arvostus ja korostuminen. Paikallisuudella viitataan usein sellaiseen toimintaan ja tekemiseen, joka on lähinnä ihmisten jokapäiväistä elämää ja arkea. Paikallisuus voi tarkoittaa paikkakuntaa, kylää, kaupunkia. Usein paikallisuudella kuvataan myös identiteettiä, tunnetta siitä, että ympäröivä lähiyhteisö muodostaa kokonaisuuden, joka on itselle tuttu ja läheinen.
–Uuteen paikallisuuteen kuuluu myös paikallisuuden tuotteistaminen ja paikallisuuden voimavaroista ammentaminen. Se luo juuri elinvoimaa.
Vanhatalo uskoo, että tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä. Uudessa tilanteessa kuntien ja maakuntien valtti on yhteistyön kehittämisessä aivan uudelle tasolle. Jokaisen sektorin, toimialan ja toimijan osaamista, tekemistä ja niiden välistä yhteistyötä tarvitaan.
–Voi olla, että uusien tehtävien mukaiset kunnat tulevatkin olemaan entistä lähempänä henkisesti asukkaitaan. Varmasti tullaan kehittämään uusia lähidemokratian muotoja ja osallistamisen tapoja. Tämä kehitys voi olla pienille kunnille vahvuus. Kuten Pyhäjoella uskoisin olevan, pienessä kunnassa ketterä yhteistyö ja mutkaton lähestyminen ovat valmiiksi helppoja. Kunnanjohtaja tunnetaan ja kunnanviraston kynnys on matalalla.
