Euroopan unionin tuomioistuin on antanut ennakkoratkaisun suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Ennakkoratkaisun mukaan suden kannanhoidollinen metsästys on luontodirektiivin puitteissa mahdollista, mutta se edellyttää entistä tarkempia perusteluja ja sitoutumista susikannan suotuisan tason suojeluun.
Torstaina julkaistun ennakkoratkaisun mukaan suden kannanhoidollinen metsästys on mahdollista, mutta odotettua tiukemmin ehdoin. Ratkaisussa edellytetään tieteelliseen näyttöön pohjautuvia perusteluita kannanhoidollisen metsästyksen hyödyistä susikannan suotuisan suojelutason turvaamisessa ja todistettavan osoituksen siitä, että muut keinot eivät ole olleet riittäviä.
Metsästäjäliitto pitää hyvänä asiana sitä, että kannanhoidollinen metsästys saa tuomioistuimelta vihreää valoa, mutta pitää tiukkoja ehtoja haastavina.
– Esimerkiksi laittoman tappamisen ehkäiseminen on periaatteessa hyväksyttävä syy kannanhoidollisten kaatolupien myöntämiseen, mutta perustelut vaativat eri tahojen yhteistyötä tieteellisen näytön hankkimiseksi, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari sanoo.
Suomen luonnonsuojeluliitto pitää Euroopan unionin tuomioistuimen susituomiota odotettuna. Se tiukentaa suden metsästyksen ehtoja. Suden metsästyksen poikkeusluvat ovat luontodirektiivin mukaan mahdollisia, mutta luvat pitää perustella aiempaa paremmin. Suden kiintiömetsästystä ei Luonnonsuojeluliiton mielestä voi aloittaa ennen kuin kanta on kasvanut elinvoimaiseksi. Sitä se ei vielä ole.
Puheenjohtaja Harri Höltän mukaan tuomio tarkoittaa käytännössä sitä, että kiintiömetsästyksen poikkeusluvat tulee perustella entistä tarkemmin.
– Suden kiintiömetsästystä ei voi aloittaa ennen kuin Suomen kanta on saatu perinnöllisesti turvalliseksi. Se tarkoittaa vähintään 25 lisääntyvää laumaa eli noin 300–500 sutta vuodesta ja vuodenajasta riippuen. Nyt siihen ei ole vielä päästy, Hölttä toteaa.
Viime maaliskuussa Suomen susikannan kooksi arvioitiin 185-205 sutta. Nyt kanta on toki suurempi, sillä maaliskuun jälkeen on muodostunut uusia pareja ja sudet ovat saaneet pentuja.
Ennakkoratkaisun mukaan suden kannanhoidollinen metsästys ei ole ristiriidassa EU:n luontodirektiivin kanssa, mikäli metsästykselle asetettu päämäärä on susikannan suotuisan suojelun tason turvaaminen.
– Käytännössä tämä tarkoittaa, että kannanhoidollisen metsästyksen toteutuminen Suomessa edellyttää riittävän elinvoimaista susikantaa maassamme. Tämä nostaa luotettavan ja tarkan susikannan arvioinnin entistäkin tärkeämpään asemaan. Jokainen kirjattu havainto on merkittävä kannan elinvoimaisuuden arvioimiseksi, Siitari tähdentää.
Hänen mukaansa kokemukset karhun ja ilveksen kannanhoidollisesta metsästyksestä Suomessa ovat osoittaneet, että niiden kannat voivat hyvin ja näiden suurpetojen yleinen hyväksyntä on kasvanut. Kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuus on pitkäjänteisen työn tulosta. Ennakkoratkaisussa tehdyn linjauksen odotetaan ohjaavan käytännössä kaikkien suurpetojen kannanhoidollista metsästystä EU-alueilla.
Metsästäjäliitto on ollut tiiviisti mukana susikannan hoitosuunnitelman päivitystyössä, jonka yhtenä tavoitteena on suden kannanhoidollisen metsästyksen käynnistyminen. Uusi kannanhoitosuunnitelma julkaistaneen marraskuussa ja sen mukaan suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuutta ja toimintamalli suunnitellaan laajapohjaisessa työryhmässä EU:n asettamien ehtojen mukaisesti.
– Metsästäjäliitto on tehnyt hartiavoimin töitä yli kaksi vuotta suden kannanhoidollisen metsästyksen uuden mahdollisuuden eteen. EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun asettamat ehdot tarkoittavat nyt sitä, että pitkäjänteinen työ ja monitahoinen yhteistyö jatkuvat edelleen. Yhteistyötä riittävän joustavien suurpeto-säädösten aikaansaamiseksi jatketaan niin Suomen riistakeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa Suomessa kuin Euroopan metsästäjäjärjestön FACE:n kanssa Euroopassa, Siitari toteaa.
Hoitosuunnitelman lausunnolla olleessa luonnoksessa linjattiin, että suden kannanhoidollisen metsästyksen toimintamalli ja tavoitteet sekä niiden perustelut suunnitellaan laajapohjaisessa työryhmässä, mikäli luontodirektiivin tulkinta antaa siihen mahdollisuuden.
– Kannanhoidollinen metsästys mitoitetaan aina siten, että se ei vaaranna pienimmän elinvoimaisen susikannan ylläpitämistä eikä estä suden suotuisan suojelun tason saavuttamista, luonnoksessa sanotaan.
Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu koskee vuonna 2016 myönnettyjä poikkeuslupia, joiden käsittely palaa takaisin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO pyysi välipäätöksessään marraskuussa 2017 ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. KHO ratkaisee ennakkoratkaisun pohjalta, olivatko vuoden 2016 poikkeusluvat luontodirektiivin mukaisia.
Tuomioistuimen ratkaisu ei vaikuta poliisin myöntämiin turvallisuusperusteisiin lopettamismääräyksiin eikä Suomen riistakeskuksen vahinko- ja turvallisuusperusteisiin poikkeuslupiin.