Suomalaisten luottamus uutismediaa kohtaan on kansainvälisesti poikkeuksellisen korkealla. Samalla kuitenkin kriittisyys median riippumattomuuteen ja suoriutumiseen on kasvanut.
Tutkimustulokset käyvät ilmi Tunteet pelissä: Median auktoriteetti ja yleisön luottamus -hankkeen loppuraportista. Helsingin yliopiston vetämän hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa uutta tietoa suomalaisten käsityksistä median ja journalismin luotettavuudesta ja auktoriteetista niin alan ammattilaisten kuin tutkijoidenkin käyttöön.
Tutkimuksen tuloksia verrattiin vuosina 2007 ja 2009 toteutettuihin tutkimuksiin.
Ajallinen vertailu osoitti, että suomalaisten luottamus keskeisiin valtakunnallisiin uutismedioihin on pysynyt korkealla tasolla. Luotettavimmiksi koetut uutisbrändit, kuten Ylen uutiset, Helsingin Sanomat ja MTV uutiset, erotetaan selvästi epäluotettaviksi koetuista iltapäivälehdistä ja sosiaalisen median palveluista. Luottamus sosiaaliseen mediaan ja muihin verkon käyttäjiin uutislähteinä on vielä vähäisempää kuin aiemmin.
Yleisöt kokevat, että medialla on paljon valtaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Enemmistö kokee vallan jopa kasvaneen viime aikoina. Medialla nähdään suuri vaikutusvalta sekä kansalaisten poliittisiin mielipiteisiin että itse poliittisiin päätöksiin. Samaan aikaan arviot median ja journalismin yhteiskunnallisesta roolista ja suoriutumisesta ovat tulleet aiempaa kriittisemmiksi.
– Eniten ovat heikentyneet arviot siitä, miten media onnistuu edistämään suomalaista kulttuuria ja yhteenkuuluvuutta. Myös luottamus median riippumattomuuteen ja kykyyn valvoa vallankäyttöä on vähäisempää kuin ennen, sanoo dosentti Janne Matikainen Helsingin yliopistosta.
Suomalaisten luottamus journalismin vastuullisuuteen on keskimäärin aiempaa heikompaa. Etenkin luottamus tiedonvälityksen totuudenmukaisuuteen on vähäisempää kuin vuonna 2007. Aiempaa vähemmän luotetaan myös siihen, että journalismissa erotetaan tosiasiat mielipiteistä ja fakta fiktiosta.
– Journalististen prosessien läpinäkyvyyden merkitys luottamuksen rakentamisessa nousi keskeiseksi tulokseksi myös hankkeen tutkijoiden tekemissä yleisö- ja asiantuntijahaastatteluissa, Matikainen kertoo.
Hankkeen puitteissa toteutettiin myös koronapandemian tiedonvälitystä koskeva kyselytutkimus. Toukokuussa 2020 noin 60 prosenttia vastaajista piti uutismediaa yleisesti luotettavana tahona koronavirukseen liittyvässä uutisoinnissa. Yksittäiset tiedotusvälineet saivat vielä huomattavasti parempia arvioita. Uutismedian lisäksi suomalaiset osoittivat vahvaa luottamusta asiantuntijoihin ja viranomaisiin tiedonlähteinä.
- Keskimäärin korkeasta luottamuksesta huolimatta joka neljäs vastaaja koki uutisvälineiden jakaneen melko paljon tai paljon harhaanjohtavaa tietoa koronakriisissä. Väärän tiedon leviämisessä korostui erityisesti Facebookin ja verkon keskustelufoorumien rooli, Matikainen toteaa.
Hankkeen tulokset perustuvat kuuteen eri aineistoon. Pääaineiston muodosti toukokuussa 2019 kerätty kyselyaineisto, jonka tuloksia verrattiin kahteen reilun kymmenen vuoden takaiseen kysely- ja haastattelututkimukseen (2007 ja 2009). Neljäs kyselyaineisto keskittyi yleisön käsityksiin koronauutisoinnista, ja se kerättiin toukokuussa 2020. Viidennen aineiston muodostivat neljä yleisöjen fokusryhmähaastattelua sekä 12 sidosryhmähaastattelua.
Lisäksi tutkimus hyödynsi media-aineistoa, jonka avulla kyselytuloksia peilattiin julkiseen keskusteluun median auktoriteetista ja journalismin luotettavuudesta.