Esitutkintaviranomaisten kirjaamien ympäristörikosten määrä kasvoi viime vuonna huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Ympäristörikoksia kirjattiin vuonna 2016 yhteensä 511, kun vastaava määrä edellisenä vuonna oli 397.
Erityisesti kasvoi ympäristörikkomusten määrä 181:stä 276:een. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaisten jätteiden ja romun jättäminen luvattomiin paikkoihin.
Tiedot ilmenevät Ympäristörikoskatsauksessa 2017, jonka on koonnut Suomen kansallinen ympäristörikosseurantaryhmä.
Rikoslain mukaan ympäristörikoksia ovat ympäristön turmeleminen (vuonna 2016 yhtensä 187 kappaletta) , törkeä ympäristön turmeleminen (11), ympäristörikkomus (276) , tuottamuksellinen ympäristön turmeleminen (7), luonnonsuojelurikos (29) ja rakennussuojelurikos (1).
Ympäristökatsauksessa on esitetty esitutkintaviranomaisille (poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos) tietoon tulleet ympäristörikokset rikosnimikkeittäin vuosilta 2012-2016.
Koska ympäristörikokset ovat suurelta osin piilorikollisuutta, viranomaisten tehostunut paljastava yhteistoiminta selittää osaltaan ympäristörikosten määrän kasvua vuonna 2016.
Ympäristörikosseurantaryhmä pitää tärkeimpänä tavoitteenaan kansallisen ympäristörikostorjunnan strategian ja toimeenpano-ohjelman toteutumisen. Näistä yhtenä merkittävänä uutena selvittämisen kohteena on hallinnollisten sanktioiden ulottaminen lievempiin ympäristörikoksiin.
Ympäristörikoksissa voi syntyä merkittävää rikoshyötyä tai laitonta etuutta. Jotta rikos ei olisi tekijälleen kannattava, tulee rikoshyödyn jäljittämiseen ja sen pois ottamiseen kiinnittää erityistä huomiota ympäristörikosten esitutkinnassa.
Jätekuljetusten valvonnasta on saatu siinä määrin hyviä tuloksia, että seurantaryhmä suosittelee kunkin alueellisen yhteistoimintaryhmän suunnittelevan ja järjestävän alueellaan jätteiden kuljetuksiin liittyvän teemavalvontajakson vuosittain.