Tuu­li­voi­ma­loi­ta mal­lat­tu kuviin – Yleisö kyseli vilk­kaas­ti Haa­pa­ve­del­lä

Tuulivoimaihmiset kertoivat Kesonmäen alueelle suunniteltuun tuulivoimapuistoon liittyviä asioita Haapaveden Vatjusjärvellä tiistaina illalla. Yleisö kyseli vilkkaasti.
Tuulivoimaihmiset kertoivat Kesonmäen alueelle suunniteltuun tuulivoimapuistoon liittyviä asioita Haapaveden Vatjusjärvellä tiistaina illalla. Yleisö kyseli vilkkaasti.
Kuva: Laura Seppä

Kesonmäelle Haapavedelle suunniteltu tuulivoimapuisto veti väkeä yleisötilaisuuteen Vatjusjärven koululle tiistaina illalla. Puiston yleiskaavaluonnos ja sen valmisteluvaiheen aineisto ovat parhaillaan nähtävillä, ja niistä saa ilmaista mielipiteensä.

Tuulivoimapuistoa suunnittelee alueelle Puhuri Oy. Alueelle on tarkoituksena tulla enintään seitsemän tuulivoimalaa.

Puiston rakentamista on alustavasti suunniteltu 2020-luvun alkupuolelle. Tuulivoimaloiden käyttöikä on noin 25 vuotta, mutta sitä on mahdollista jatkaa jopa 50 vuoteen saakka.

Korkeutta voimaloilla saa olla enintään 260 metriä. Meluvaikutukset on arvioitu vähäisiksi, ja välkettä ei mallinnuksen mukaan esiinny yhdenkään asunnon tai vapaa-ajan asunnon kohdalla.

Kesonmäen alue sijaitsee Haapavedeltä noin 12 kilometriä etelään. Alue on pääosin metsätalouskäytössä. Ympäristö on harvaan asuttua, eikä alle kahden kilometrin etäisyydelle sijoitu yhtään asuin- tai lomarakennusta. Lähintä asutusta on Keson alueella ja Suotuperällä. Viiden kilometrin säteellä asuu 145 asukasta ja 10 kilometrin säteellä 1297 asukasta. Lähialueella voimalat erottuisivat parhaiten Karsikkaan, Keson ja Suotuperän viljelyalueilta, idästä päin Pyhäjokilaakson viljelyalueilta sekä koillisen ja kaakon puolelle sijoittuvilta soilta.

Tuulivoimapuistoa koskien on laadittu arkeologinen inventointi, melua ja välkettä luotaavat selvitykset, maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys, valokuvasovitteet, näkymäalueanalyysi sekä kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys. Esimerkiksi valokuvasovitteista näkee havainnollisesti, kuinka voimalat erottuisivat maisemasta vaikkapa Kirkkojärven rannalta, Vatjusjärveltä, Kytökylästä, Koirikiveltä, Karsikkaalta, Keson alueelta tai Nivalan puolelta katsottuna. Tuulivoimalat voidaan erottaa parhaiten avoimilta peltoaukeilta sekä järvien rannoilta.

Tänä vuonna on tarkoitus laatia vielä pesimälinnustoselvitys, metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys, lepakkoselvitys sekä liito-oravan ja viitasammakoiden elinympäristöjen kartoitus. Muuttolinnuston seurannan ei ole katsottu tämän tuulipuiston osalta olevan tarpeellista, koska alue ei ole keskeisellä muuttoreitillä, ja muuttolinnustosta on saatu hyvin tietoa ympäröivistä hankkeista.

Alueen metsäautotieverkosto tulee tuulivoimapuiston toteutuessa paranemaan. Alueelle rakennetaan myös uusia teitä hyödyntäen pääasiassa olemassa olevia tiepohjia. Tuulivoimahankkeen ei arvioida heikentävän merkittävästi kaava-alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitoksista perustuksineen, sähköasemasta ja muuntamoista sekä voimaloita yhdistävistä maakaapeleista ja teistä. Kesonmäen tuulivoimapuisto on alustavasti suunniteltu liitettävän alueen länsipuolelle sijoittuvaan Fingrid Oyj:n olemassa olevaan voimajohtolinjaan.

Kymmenten vuosien kuluttua tuulivoimapuiston tultua tiensä päähän se on mahdollista purkaa. Itse tuulivoimalat voidaan purkaa ja poistaa. Niiden perustusten ja maakaapelien tilanne ratkaistaan silloisen voimassa olevan jätelainsäädännön mukaisesti. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi poistaminen, kierrättäminen tai maisemointi.

Haapaveden kaupungin tavoitteena on tuulivoiman sijoittaminen tuuliolosuhteiltaan edullisille alueille, joilla haitalliset ympäristövaikutukset eivät ole esteenä.

Ilmoita asiavirheestä