Pohjois-Pohjanmaan työttömyys on edelleen lievässä kasvussa. Tuoreimmat, helmikuun lopulta olevat luvut eivät vielä kieli koronavirusepidemiasta.
Pohjois-Pohjanmaalla oli helmikuun lopussa 19 800 työtöntä työnhakijaa, mukaan lukien lomautetut. Tämä on liki 600 työtöntä (3 %) enemmän kuin vuosi sitten.
Tammikuusta työttömien määrä väheni 400:lla. Lomautettujen määrä ei lisääntynyt tammi- ja helmikuiden välillä. Helmikuun lopussa lomautettuja oli 1 750, mikä on 300 enemmän kuin vuosi sitten. Työpaikkoja oli edelleen runsaasti tarjolla. Helmikuun aikana TE-toimistossa oli avoimia työpaikkoja lähes 11 000, mikä on yli 900 enemmän kuin vuosi sitten. Uusia työpaikkoja tuli helmikuussa avoimeksi 4 900.
Työttömyysaste oli helmikuun lopussa Pohjois-Pohjanmaalla 10,6 %, vuosi sitten 10,3 %. Koko maan työttömyysaste oli 9,5 %. Kunnittain työttömyysaste vaihteli Pohjois-Pohjanmaalla Reisjärven 6,1 %:n ja Taivalkosken 13,4 %:n välillä. Oulussa työttömiä työnhakijoita oli 11 300 ja työttömyysaste oli 11,6 %. Useimmissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa työttömien määrä lisääntyi viime vuoden helmikuuhun verrattuna.
Suhteellisesti eniten lisäystä oli Raahessa, Pyhäjoella ja Kärsämäellä.
Alhaisimmat työttömyysasteet olivat Reisjärven ohella Lumijoella (7,0 %) ja Limingassa (7,1 %). Taivalkosken jälkeen korkeimmat työttömyysasteet olivat Vaalassa (13,3 %) ja Pyhäjärvellä (12,7 %).
Helmikuun lopussa Pohjois-Pohjanmaalla työttömistä miehiä oli 12 00 ja naisia 7 800. Viime vuoden aikana naisten työttömyys väheni hieman ja miesten työttömyys kasvoi. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoinen työttömyys) oli 4 500, mikä on 300 vähemmän kuin vuosi sitten. Alle 25-vuotiaita nuoria oli työttömänä noin 3 150 (heistä alle 20-vuotiaita oli liki 650) ja yli 50-vuotiaita työttömiä oli 6 400. Alle 25-vuotiaiden työttömyys on lisääntynyt vuoden takaisesta (+4 %); yli 50-vuotiaiden työttömien määrä oli viime vuoden helmikuun tasolla.
Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömänä oli eniten rakennus-, korjaus-ja valmistustyöntekijöitä (4 300), ammatteihin luokittelemattomien ryhmiin kuuluvia (3 600), palvelu- ja myyntityöntekijöitä (3 300) sekä erityisasiantuntijoita (2 300). Uusia avoimia paikkoja oli helmikuussa määrällisesti eniten palvelu- ja myyntityössä sekä ryhmässä "Muut työntekijät" (mm. rakennusapulaiset, toimisto- tai laitossiivoojat).
Kolmanneksi eniten työtä oli tarjolla rakentamisen, korjauksen ja valmistuksen työntekijöille (mm. kirvesmiehet, rakennustyöntekijät).
Helmikuun lopussa aktivointiasteeseen laskettavien palvelujen piirissä oli 8 300 henkilöä, mikä on 1 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Aktivointiaste oli 29,5 %, mikä on noin 3 prosenttiyksikköä alempi kuin vuosi sitten.
Palveluittain eniten osallistujia oli koulutuksessa (4 000): omaehtoisesti työttömyysetuudella opiskelevia oli 2 800 ja työvoimakoulutuksessa oli 1 200 henkilöä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistujia oli 1 800 ja työllistettynä yksityiselle tai julkiselle sektorille oli yhteensä 1 650 henkilöä. Lisäksi työ- tai koulutuskokeiluissa, vuorotteluvapaasijaisina sekä työnhaku- ja uravalmennuksessa oli yhteensä lähes 800 henkilöä.