Syyskuun vaihtelevat säät ovat hidastaneet kasvustojen valmistumista puintikuntoon ja puintien etenemistä koko maassa. Syysviljojen puinnit ovat lopuillaan, mutta kevätviljojen puinnit ovat edelleen pahasti kesken. Viljelijät ovat kuitenkin vielä toiveikkaita, mutta merkittävä osa sadosta jää väistämättä korjaamatta. Ensimmäisiä merkkejä sadon laatuongelmista on havaittavissa etenkin lakoontuneissa kasvustoissa, joissa on alkanut näkyä tähkäidäntää. Lämpimiä poutasäitä toivotaan vielä ainakin kuukaudeksi, jotta sadonkorjuutyöt saadaan tehtyä.
Korjaamatta jäävän sadon rahallinen arvo on varovaisimpienkin arvioiden mukaan vähintään 150-200 miljoonaa euroa. Taloudelliset menetykset tiloille ovat siten huomattavat, kun huomioidaan vielä viljelyyn tehdyt panostukset, joille ei saada katetta. Kustannuspaineita lisäävät myös kaksinkertaistuvat kuivauskustannukset korkeiden puintikosteuksien vuoksi sen sadon osalta, joka saadaan talteen.
Syyskuussa sadetta on saatu tavanomaista runsaammin lähes koko maassa. Syyskuussa on satanut 10-14 päivänä useimmilla alueilla. Sadepäiviä on ollut kaikkein vähäsateisimmillakin alueilla Etelä-Suomessa 6-8. Märkyyden vuoksi maan kantavuus alkaa olla lujilla. Vielä koneet ovat pysyneet pinnalla, mutta raiteita on alkanut syntyä. Runsaat lisäsateet vaikeuttavat sadonkorjuun ja syystöiden tekemistä. Kostea sää lisää myös homeiden kasvua, mikä heikentää sadon laatua. Lisäksi siementuotantoon tarkoitettujen kasvustojen laatu on voinut kärsiä merkittävästi, mikä vaikuttaa tarjolla olevan kylvösiemenen määrään ensi keväänä.
Syysviljojen sato tyydyttävä määrältään, laatu vaihtelee
Rukiin puinnit on saatu päätökseen ainoastaan Satakunnassa ja Kymenlaaksossa. Uudellamaalla ja Etelä-Suomen rannikkoalueella 5-20 % rukiista on puimatta, muualla maassa 30-50%. Ruisalasta arvioidaan jäävän kokonaan korjaamatta 20-30 % Pirkanmaalla, Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Puintikosteudet ovat olleet yleisesti 20-25 %, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla jopa 30 % .
Ruissato arvioidaan tyydyttäväksi suuressa osassa maata. Uudellamaalla sato on määrältään hyvä, mutta Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa välttävä. Ruis on tavanomaista heikompaa laadultaan Pirkanmaalla ja Kaakkois-Suomessa.
Syysvehnä on saatu puitua kokonaan ainoastaan Pohjois-Karjalassa, jossa syysvehnän viljelyalat ovat vähäiset. Kymenlaaksossa syysvehnästä on enää puimatta 5 %, muualla Etelä-Suomessa syysvehnästä on vielä puimatta 10-30 %. Pirkanmaalla arvioidaan syysvehnästä jäävän kokonaan puimatta 30-50 %. Etelä-Pohjanmaalla syysvehnästä on puitu vasta kolmannes. Puintikosteudet ovat olleet sateista johtuen tavanomaista korkeampia, 20-26 %. Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla syysvehnän puintikosteudet ovat olleet yli 30 %. Syysvehnäsato on määrältään tyydyttävä suuressa osassa maata. Kymenlaaksossa ruissato on hyvä, mutta Pirkanmaalla vain välttävä. Laatu arvioidaan välttäväksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Etelä-Karjalassa.
Kevätviljojen puinnit pahasti kesken
Kevätviljoista pisimmällä ovat ohran puinnit. Uudellamaalla ohrasta on puitu 75 %. Pirkanmaalla, Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa ohrasta on puitu 40-50 % ja muualla maassa vasta 15-30 %. Ohrasadosta arvioidaan jäävän korjaamatta hitaan tuleentumisen tai kasvustojen tuhoutumisen vuoksi Etelä-Suomessa 5-10 % ja maan keskiosissa 25-30 %. Ohrasato arvioidaan määrältään hyväksi Satakunnassa ja Kymenlaaksossa. Muualla sato on määrältään tyydyttävä lukuun ottamatta Pohjanmaan rannikkoaluetta, jossa sato arvioidaan välttäväksi. Ohrasadon laatu vaihtelee suuresti. Satakunnassa ja Keski-Pohjanmaalla ohrasato arvioidaan laadultaan hyväksi, mutta Itä-Suomessa välttäväksi. Puintikosteudet ovat vaihdelleet suuresti (15-40 %).
Kauraa on puitu useimmilla alueilla vasta 10-25 %. Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla kauran puinnit ovat aivan alussa. Kaurasta arvioidaan jäävän korjaamatta 20-30 % lähes koko maassa. Maan pohjoisosissa myöhään kylvetyt kaurat joudutaan korjaamaan kokoviljasäilörehuksi. Syyskuun kauraerien puintikosteudet ovat vaihdelleet suuresti (15-40 %). Lakopaikoissa kaura on alkanut itää Etelä-Suomessa. Kaurasato arvioidaan tyydyttäväksi suuressa osassa maata, Satakunnassa ja Kaakkois-Suomessa hyväksi. Sadon laatu arvioidaan hyväksi ainoastaan Satakunnassa, muualla laatu vaihtelee välttävästä tyydyttävään.
Kevätvehnän puinnit ovat vasta aivan alussa, vain 2-15 % alasta on puitu. Tästä johtuen arviot puimatta jäävästä alasta ovat vielä varovaisia. Puintikosteudet ovat olleet 20-30 %. Osa kasvustoista on edelleen vihreää. Kevätvehnäsato arvioidaan määrältään keskimääräiseksi. Laadultaan vehnäsato jää useimmilla alueilla tavanomaista heikommaksi.
Rypsiä ja härkäpapua jää korjaamatta
Rypsi- ja kevätrapsikasvustot ovat tuleentuneet hitaasti puintikuntoon. Rypsinpuinnit on päästy aloittamaan vasta Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Kymenlaaksossa, jossa on puitu 2-20 % kasvustoista. Muualla Etelä-Suomessa rypsin puintien arvioidaan alkavan kahden viikon kuluessa, mikäli sää on poutainen. Korjaamatta jäävää alaa ei vielä tässä vaiheessa rohjeta arvioida, vaan viljelijät ovat edelleen toiveikkaita puintien suhteen. Kevätrapsikasvustojen puinteja arvioidaan päästävän aloittamaan Etelä-Suomen suotuisimmilla alueilla viikon kuluessa ja muualla vasta kolmen viikon kuluessa. Rypsi- ja kevätrapsisato arvioidaan määrältään ja laadultaan tyydyttäväksi, mikäli sääolot ovat suotuisat seuraavien viikkojen aikana.
Härkäpavun puinnit ovat aivan alussa Etelä-Suomen rannikkoalueella. Kasvustot ovat monilla alueilla vielä tuleentumattomia, joten sadosta on vaarassa jäädä korjaamatta merkittävä osa. Monin paikoin sadonkorjuun arvioidaan pääsevän käyntiin vasta seuraavien kahden-kolmen viikon aikana. Sato arvioidaan määrältään tyydyttäväksi, mutta laadun arvioidaan jäävän tavanomaista heikommaksi usealla alueella.
Syysviljat ja –öljykasvit orastuneet tyydyttävästi
Puintien venyminen pitkälle syksyyn on pienentänyt syysviljojen ja –öljykasvien kylvöaloja tuntuvasti. Rukiin kylvöala pieneni useimmilla alueilla 20-50 %. Etelä-Pohjanmaalla ruisala jäi alle kolmannekseen viime vuodesta, mutta Pohjanmaan rannikkoalueella kylvöala pieneni vain 10 %. Syysvehnän viljelyala pieneni yleisesti 20-50 % viime vuotiseen verrattuna, Etelä-Karjalassa ja -Pohjanmaalla vähennys oli jopa 70-80 %. Syysöljykasvien viljelyalojen arvioidaan pienenneen 30-50 %. Ainoastaan Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla kylvöalojen arvioidaan pysyneen ennallaan.
Ensimmäisenä kylvetyt ruislohkot ovat orastuneet hyvin Uudellamaalla, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla, mutta Etelä-Karjassa vain välttävästi. Kylvöjen pitkittymisen vuoksi orastumattomien kasvustoja on vielä paljon. Syysvehnä on orastunut ruista heikommin. Ainoastaan Etelä-Pohjanmaalla syysvehnä on orastunut hyvin. Märkyyden takia oraissa on paikoin havaittu jonkin verran kellastumista, ja kahukärpäset ovat paikoin olleet ongelma. Syysöljykasvien taimettuminen on ollut hidasta, joten havaintoja taimettumisesta on vielä vähän. Etelä-Suomen rannikkoalueella syysöljykasvit ovat taimettuneet tyydyttävästi, Pohjois-Karjalassa välttävästi ja Etelä-Pohjanmaalla hyvin.
