Muistoista: Raahen vanhan lim­sa­teh­taan elo jatkui Ou­lai­sis­sa – ­van­ho­ja pulloja löytyy vielä

Toimituksessa tonttuiltiin: Kahen Ka­ha­vit: Millä kri­tee­reil­lä voi saada Vuoden ou­lais­te­lai­nen -tit­te­lin? Kumpi voittaa lauan­tai­na, Kärpät vai HIFK?

Kolumni
Tilaajille

Ul­ko­nä­kö­pai­nei­ta ih­mis­ten pu­heis­ta

Oulainen

Teini-iässä nuori laittaa ulkonäkönsä erityisen tarkkaan syyniin. Minä en aikoinani eronnut joukosta, vaan lukuisat olivat ne illat, kun tuijotin pärstääni pelistä löytäen siitä vaikka minkälaisia virheitä. Milloin korvat olivat liian suuret tai suu liian pieni. Hampaista puhumattakaan - nehän olivat kauhean keltaiset.

Yhden sunnuntaiaamun muistan hanganneeni hampaitani ikenet verillä - siskot kun kiusasivat purukalustoni olevan likaisenväriset. Vasta vanhempana tajusin, että hammasluu on toisilla kellertävämpi kuin toisilla.