Pyhäjokiset nuoret Santeri Puhakka, Essi Sen, Venla Impola ja Jukka Simonen seurasivat Pyhäjoen kunnanvaltuuston päätöksentekoa keskiviikkoiltana. Nuoret edustavat helmikuussa perustettua nuorisovaltuustoa. Nuorisovaltuusto toimi tätä ennen Pyhäjoella viimeksi 1990-luvun loppupuolella.
Nuorisovaltuutetut esittäytyivät valtuustolle kokouksessa.
– Halusin ehdolle nuorisovaltuustoon, koska haluan vaikuttaa sitä kautta nuorten asioihin Pyhäjoella. Esitämmekin, että nuorisovaltuusto saisi kaksi paikkaa läsnäolo- ja puheoikeudella kunnanvaltuustoon, sivistyslautakuntaan ja tekniseen lautakuntaan, Santeri Puhakka nuorisovaltuuston puheenjohtaja esitti.
Nuorisovaltuustoon liittyi tiiviisti valtuuston käsittelemä Koulu 2022 -ideointi.
Päättäjillä on ratkaistavana, mitä tehdään sisäilmaongelmaiselle Saaren koululle sekä se, millainen oppimisympäristö kuntaan tarvitaan.
Kunnanjohtaja Matti Soronen peilasi, että valtuuston hyväksymässä kuntastrategiassa varaudutaan asukasmäärää kasvattavaan kansainvälistyvään kuntaan. Vetovoimaisella kunnalla taas on oltava tarjolla laadukas varhaiskasvatus, perusopetus ja lukio.
– Saaren koulu on teknisen ja pedagogisen käyttöikänsä päässä. Olen kouluhankkeesta iloinen, sillä omasta näkökulmasta katsottuna, kunnassa ei tärkeämpää asiaa ole kuin koulu, joka liittyy lapsiin. Lisäksi koulurakennusta voivat käyttää muutkin kuin oppilaat, valtuutettu Niko Rantanen (kesk.) Koulu 2022 -työryhmän puheenjohtaja linjasi.
Jaakko Jukkola (valitsijamiesyhdistys) korosti, ettei hän vastusta uuden koulun rakentamista, vaan sitä, että investointeja perustellaan hyväksytyllä strategialla.
– En ole tottunut elämään strategioiden mukaan, vaan sen, mihin on varaa. Valtuusto kuitenkin myönsi 504 000 euroa vuodelle 2017 Saaren koulun korjaamiseen. Se on iso raha, eikä valtuutetuille ole annettu tietoa, mitä toimenpiteitä rahalla on tehty? Jukkola kysyi.
Tekninen johtaja Aimo Korpi vertasi, että määrärahan myöntäminen ajoittuu ajankohtaan, jolloin hän ei vielä ollut virassa.
– Korjaustoimenpiteillä on pyritty parantamaan nykyisen rakennuksen sisäilmaa. Tarkkaa yhteenvetoa toimenpiteiden vaikutuksista ei vielä ole, mutta se on tiedossa, ettei sisäilmasta ole löydettävissä mikrobeja ja sisäilmassa olleet kuidut ovat poistuneet, Korpi kertoi.
Vasemmiston Matti Nousiainen kannatti nuorisovaltuuston edustajan liittämistä mukaan koulutyöryhmään. Hänen mielestä nuorisovaltuuston edustaja tuo työryhmään oman tärkeän näkemyksen koulukehittämiseen. Nousiaisen ehdotus sai kannatusta Rantaselta, Matti Pahkalalta (kesk.) ja Soroselta.
– Pelkästään strategioiden mukaan ei mennä. Edetään hanke kerrallaan. Kunnan vetovoimaisuuden lisääminen on päinvastoin tulonlähde, sillä jos palveluihin ei uskalleta satsata ei Pyhäjoelle saada uusia asukkaitakaan. Sekin on muistettava, ettei mitään päätöksiä tehdä, ennen kuin ne on hyväksytetty kunnanvaltuustolla, Raino Peltoniemi (kok.) linjasi puheenvuorossaan.
Pyhäjoen kuntapäättäjät haluavat, että pyhäjokiset ovat nopeiden laajakaistayhteyksien ulottuvilla. Kunnanvaltuusto hyväksyi 30 000 euron määrärahan laajakaistahankkeen varsinaisen hanke- ja rahoitussuunnitelman tekemiseen, joka sisältää myös riskianalyysin. Suunnitelmat tekee Pyhäjoen kunnan tytäryhtiö Pyhäjokisuun Vesi Oy. Suunnitelma tehdään 30. huhtikuuta mennessä.
Pyhäjokisuun Vesi Oy teki alkuvuonna valokuituverkon rakentamisselvityksen. Selvityksen mukaan laajakaistarakentamisen edellytyksensä on saada hankkeeseen valtion tukea Nopea laajakaista -hankkeen kautta. Hankkeen tavoitteena on varmistaa valtion tuen avulla nopeiden laajakaistaverkkojen rakentaminen alueille, joille kaupallinen tarjonta ei todennäköisesti toteudu. Tukea on mahdollista saada valokuituverkon rakentamiskustannuksiin. Selvityksessä valtion tuki kattaisi kustannuksista 33 prosenttia, kunnan omarahoitus 33 prosenttia ja kunnan laina tai omavelkainen takaus kuituverkon toimintaa harjoittavalle yritykselle.
Vesiyhtiön rakentamisselvityksen laskelman perusteella valokuituverkon rakentaminen maksaa noin 3,5 miljoonaa euroa 100 prosentin kattavuudella ja 70 prosentin kattavuudella 2,8 miljoonaa euroa.
Juttua ja kuvatekstiä korjattu 24.3. kello 8.25.
Muutettu nuorisovaltuutettujen nimet, jutussa ja kuvassa ovat Essi Sen ja Venla Impola eivät Nadia Kleine Staarman ja Milja Kaurala.