Vapo Oy järjesti tänään virtuaalitilaisuuden, jossa se esitteli yhtiön ensimmäisen aktiivihiilitehtaan Ilomantsissa. Tehtaalla on meneillään laiteasennukset ja koekäyttöön päästään ensi kuussa. Tavoitteen mukaan tehdas on normaalituotannossa alkuvuodesta 2021. Tuotteet markkinoidaan Novactor-brändin alla.
Vapo harkitsi aiemmin tehtaan rakentamispaikkaa ja teki selvityksiä mahdollisesta sijainnista. Ilomantsin ohella yhtiö mietti tehtaan rakentamista Haapavedelle ja Seinäjoelle, mutta päätyi lopulta valitsemaan Ilomantsin tehtaan sijaintipaikkakunnaksi.
– Parhaimmassa tapauksessa meillä on mahdollisuus tehdä päätös seuraavasta aktiivihiililaitoksesta kesällä 2021. Tämä edellyttää, että laitoksen käyttöönotto sujuu ongelmitta eikä toimintaympäristöön tule uusia poliittisia rajoitteita esimerkiksi käytettävän raaka-aineen suhteen, Vapon toimitusjohtaja Vesa Tempakka sanoo.
Tempakan mukaan Vapolla on kuitenkin onneksi sopivia raaka-ainevaroja myös sen muissa toimintamaissa eli Virossa ja Ruotsissa, jotka ovat vieläpä lähempänä Kesi-Euroopan markkinoita. Myös Haapavesi on silti edelleen yksi vaihtoehto seuraavan aktiivihiilitehtaan sijoituspaikaksi.
– Haapaveden tilanne ei ole sen huonompi eikä sen parempi kuin se oli aiemminkaan, pari vuotta sitten, kun selvitystä tehtiin. Se oli loppusuoralla kolmen joukossa, johtaja Ahti Martikainen Vapon viestinnästä toteaa.
– Tänä kesänä on nähty aika koviakin avauksia siitä, saako turvetta polttaa ja saako siitä tehdä mitään. Jos ja kun päätöstä seuraavasta tehtaasta tehdään, se viedään sellaiseen paikkaan, jossa on kaikin puolin hyvät edellytykset olemassa niin logistiikan kuin muidenkin asioiden osalta, Martikainen huomauttaa.
Tempakka lähetti virtuaalitilaisuudessa terveiset tuleviin hallitusneuvotteluihin, ettei hallituksen ole syytä muuttaa turvetta koskevia päätöksiä.
– Nykyisellä verolla ja päästöoikeuden hinnalla energiaturpeen käyttö puolittuu aivan varmasti jo viisi vuotta hallituksen asettamaa tavoitetta aiemmin. Lisätoimenpiteet eivät vaaranna pelkästään Vapon tulevaisuuden hankkeita, vaan luovat synkän varjon metsäteollisuuden toimintaympäristöön Suomessa, Tempakka toteaa.
Tempakan mukaan energiaverotyöryhmän esitys turpeen veron nostamisesta nykyisestä kolmesta eurosta 10 euron tasolle yhdessä nousevan päästöoikeuden hinnan kanssa luovat ympäristön, jossa energiayhtiöiden maksukyky puuenergiasta nousee jopa viidenneksellä.
– Tämä heijastuu varmasti myös metsäteollisuuden käyttämän raakapuun hintaan, Tempakka sanoo.
Tempakka myös ihmetteli julkisuudessa esitettyjä kommentteja, ettei energiaturpeen käyttö vähene riittävän nopeasti.
– Vapo Oy:n energiaturpeen myynti laski vuoden alkupuoliskolla viidenneksellä ja kulunut tuotantokausi oli ensimmäinen Vapo-konsernin historiassa, jolloin se tuotti enemmän muita turpeita kuin energiaturvetta. Jos energiaturpeen alasajoa halutaan kuitenkin entisestäänkin vauhdittaa, on otettava huomioon sen vaikutukset kokonaisuutena turvealan ja metsäteollisuuden mahdollisuuksiin investoida ja työllistää tai edes ylläpitää tuotantoa Suomessa, Tempakka sanoo.
Ilomantsin tehdas on Pohjoismaiden ensimmäinen aktiivihiiltä valmistava laitos. Se on valmistuessaan alansa modernein ja myös erittäin ympäristöystävällinen. Tehtaan ylijäämäenergialla lämmitetään tulevaisuudessa Ilomantsin taajama. Laitokselta ei lähde erityistä puhdistamista vaativia jätevesiä.
Laitos työllistää koko toimitusketjussa noin 50 henkeä. Tavoitteena on ensimmäisenä täytenä toimintavuotena noin 15 miljoonan euron liikevaihto hyvällä kannattavuustasolla. Laitos käyttää raaka-aineena noin 150 000 kuutiota paikallista turvetta.
Tempakan mukaan Vapolla on tavoite luoda alle kymmenessä vuodessa aktiivihiilestä ja muista suobiomassoista jalostettavista täysin uusista korkean jalostusasteen tuotteista yli 100 miljoonan euron liiketoiminta, josta valtaosa on aivan uutta vientiliiketoimintaa. Aktiivihiilen jälkeen pisimmällä on hanke, jossa keskitytään turpeesta jalostettaviin humushappoihin. Niitä käytetään muun muassa biostimulantteina tehostamaan kasvien ravinteidenottokykyä, minkä ansiosta voi olla mahdollista vähentää keinolannoituksen määrää. Lisäksi tutkitaan suobiomassoista jalostettavia luonnonmukaisia vahoja, hartseja sekä muita arvoaineita.