Ve­ty­verk­ko ra­ken­ne­taan 70 kunnan alueel­le – Katso kar­tas­ta alus­ta­vat reit­ti­vaih­to­eh­dot mihin ve­ty­verk­koa suun­ni­tel­laan

Vetyverkon suunnittelusta ja markkinamallin kehittämisestä vastaa Gasgrid, joka on Suomen valtion kaasujen siirrosta ja siirtojärjestelmästä vastaava yhtiö. Yhtiön tehtävä on mahdollistaa vetytalouden synty ja kasvu tarjoamalla vedyn siirtoon ja jakeluun tarvittavaa verkostoa.

Utopiaa suunnitelma ei ole. Suunnitelmat vetyverkon rakentamisesta ovat pitkällä.

– Tällä hetkellä käynnissä ovat luvitusprosessi ja tekninen suunnittelu. Tekniset ratkaisut ja toimintatavat tarkentuvat suunnittelun edetessä. Vetyverkon suunnittelussa huomioidaan kuitenkin vedyn ominaispiirteet, Gasgridin kehityspäällikkö Sanni Kontinen avaa prosessia.

Hän peilaa, että teknisessä suunnittelussa hyödynnetään muun muassa yhtiön saama kokemus metaanin eli maakaasun siirtoputkiston rakentamisesta. Gasgridin maakaasuputki on ollut käytössä jo 50 vuotta. Maakaasuputki sijaitsee Imatran, Inkoon ja Tampereen välisellä alueella.

Työn alla on massiivinen vetyverkko. Mihin vetyä tarvitaan?

– Vetyä on käytetty teollisuudessa jo pitkään eri teollisuudenaloilla. Vedyn rooli on kasvanut merkittävästi yhteiskunnan sähköistyessä ja kun tavoitellaan kasvihuonekaasupäästöjen laskua. Vedyllä voidaan vähentää myös päästöjä aloilta, joilla suora sähköistäminen ei ole mahdollista, Kontinen vastaa.

Kontinen antaa esimerkiksi, että vetyä voidaan hyödyntää synteettisten polttoaineiden valmistuksessa. Synteettisiä polttoaineita käytetään lento- ja laivaliikenteessä.

Käynnissä oleviin luvitusprosesseihin kuuluu ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) koko rakennettavan vetyverkon alueella.

– Ensimmäisen vaiheen aineistot valmistuvat lähiaikoina. Pohjois-Pohjanmaan osalta YVA tulee nähtäville alkuvuodesta 2026, jolloin järjestetään myös YVA-hankkeisiin kuuluvat yleisötilaisuudet, Kontinen aikatauluttaa.

Vetyverkon rakentamista suunnitellaan 70 kunnan alueelle. Kontinen kertoo, että rakentamiseen liittyviä kuntakeskusteluja on käyty kuntien virkamiesten kanssa tämän ja viime vuoden aikana. Keskusteluja on käyty muun muassa kuntien kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaavien viranhaltijoiden kanssa.

– Kunnilta on saatu arvokasta palautetta ja tietoa, jota voidaan hyödyntää reittisuunnittelussa.

Vetyverkolle on tehty alustava reittisuunnitelma.

Reitti on jaettu viiteen eri YVA-kokonaisuuteen. Kontinen selvittää, että Pohjois-Pohjanmaan YVA:ssa reitille on muutama vaihtoehto.

Maanomistajat ovat ratkaisevassa roolissa, kun vetyverkon reittiä suunnitellaan.

– Tilaisuudet maanomistajille ovat parhaillaan käynnissä. Kutsumme tilaisuuksiin noin 14 000 maanomistajaa kaikilta hankepaikkakunnilta. Tilaisuuksien tavoitteena on kertoa maanomistajille tietoa hankkeesta ja sen etenemisestä. Samalla tärkeä tavoite on kerätä tietoa paikallisista olosuhteista ja erityispiirteistä, jotka huomioidaan suunnittelussa, Kontinen sanoo.

Olennainen kysymys on, millaisia kauppoja maanomistajille lunastettavista maista ja puustosta tarjotaan?

– 10 metriä leveän käyttöoikeusalueen maapohja korvataan maanomistajalle markkina-arvon mukaisella hinnalla. Työalueelta maksetaan korvaus hallinta-ajalta. Puusto korvataan odotusarvolisineen. Pelloilla korvataan sadon menetykset ja tuoton alenemat. Lisäksi kaikki aiheutuneet haitat ja vahingot korvataan. Kohteelle ja haittakorvauksille maksetaan 25 prosentin korotus lunastuslain muutoksen mukaisesti, Kontinen vastaa.

Hän tarkentaa, että nyt selvityksessä oleva verkostoreitti on leveämpi kuin lopullinen tarve maankäytölle.

Millainen suunnitteilla oleva vetyverkko on?

– Luvitamme putkea, jonka on noin metrin halkaisijaltaan. Putki kulkee maan alla 1–1,2 metrin syvyydessä. Metsäisillä alueilla maastoon jään 10 metriä leveä maastokäytävä, josta puut poistetaan. Putken rakentaminen pelloille ei estä viljelyä. Putken reitti vain merkitään rakentamisen jälkeen. Merkintäpylväät pyritään sijoittamaan niin, etteivät ne häiritse viljelyä.

Kontinen taustoittaa, että ennen rakentamisen aloittamista selvitetään missä salaojat sijaitsevat.

– Salaoja-asiantuntija laatii perusteellisen korjaussuunnitelman. Mahdolliset salaojavahingot tullaan siis korjaamaan.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on tiiviisti mukana hankkeessa.

– Käymme Tukesin viranomaisten kanssa läpi turvallisuusasioita ja noudatamme heiltä saatuja ohjeita. Suunnittelussa pidetään muun muassa 30 metrin suojaetäisyys rakennuksiin, Kontinen toteaa.

Hän korostaa, että vetyverkon toimintaa ja turvallisuutta valvotaan käytön aikana.

Gasgridissa suunnitelma on, että vetyverkko rakennetaan vaiheittain.

– Ensimmäinen kohde määräytyy alueellisen kypsyyden mukaan. Eli rakentaminen alkaa todennäköisesti sieltä, missä muut teolliset toimijat ovat valmiita vetyverkon rakentamiselle.

Vetyverkon rakentamisen hintalappu kiinnostaa. Kysymykseen Kontinen ei tässä vaiheessa voi vastata.

– Tarkkaa euromääräistä arviota ei ole vielä julkistettu, koska hanke on vielä suunnitteluvaiheessa. Kustannusarvio tarkentuu vaiheittain, kun reittisuunnittelu, YVA-arviointi ja tekniset selvitykset etenevät.

Kontinen haluaa nostaa esille vielä hankkeen monet mahdollisuudet.

– Hanke mahdollistaa osaltaan vetyteollisuuden sijoittumisen Suomeen. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet olla vetytalouden edelläkävijämaa. Vetytalous voi tuoda Suomeen merkittävää talouskasvua ja työpaikkoja.

Mille aloille töitä on tarjolla?

– Suunnitteluvaiheessa työllistämme oman organisaation lisäksi merkittävän määrän eri alojen asiantuntijoita. Projektihallinnon ammattilaisia sekä putkisto- ja laitesuunnittelijoista biologeihin. Jahka verkko lähtee rakentumaan, tarvitaan osaavia työporukoita kuten hitsaajia ja asentajia. Gasgridilla ei ole omia asennustiimejä, joten urakoitsijoita haetaan kilpailutusten kautta.

Kontinen jatkaa, ettei työvoiman tarve pääty vetyverkon valmistumiseen.

– Kun putkilinja on valmis, sen käyttöön ja kunnossapitoon tarvitaan myös työvoimaa.