Sääolosuhteilla on iso merkitys maanviljelyyn. Samoin sillä, minkälaisella alueella maata viljellään.
– Näin hyvää kylvökevättä ei ole ollut miesmuistiin, arvostaa Antti Ollila viljelijä ja MTK-Haapaveden puheenjohtaja.
Ollila viljelee maita Haapaveden Ollilanperällä.
– Toki paikoitellen maa on kuivaa. Ei tarvitse mennä kauas jokivarteen, jossa maa on savikkoista, siellä maasta vesi jo loppuu, Ollila vertaa.
Vastaavasti aurinkoinen, lämmin ja kuiva kevät ja alkukesä mahdollistivat pellonparannustyöt, joiden tekemisestä ei ole ollut puhettakaan useana keväänä märkien peltojen takia.
Ollilan tilalla viljelyksestä 100 hehtaaria on nurmikasveilla, 50 hehtaaria viljalla, josta suurin osa on ohralla ja viisi hehtaaria rehumaissilla.
– Vaikka kevät suotuisa viljelyn kannalta olikin, ohranviljelyä ei yritetty aikaistaa. Ohra kylvettiin 20. toukokuuta lämpimään maahan.
Merijärvinen Markku Jauhiainen viljelee maita Ylipäässä.
– Viljelijä on aina ollut sään armoilla, niin nytkin. Viime vuonna sateet pilasivat satoa, tänä vuonna kuivuus. Hermopaine on haastavinta, mutta kyllä itse työtä jaksaa tehdä, Jauhiainen myöntää.
– Kasvi tarvitsee kasvaakseen vettä ja ravinteita maasta, johon on juurtunut. Keväällä maassa oli vielä kosteutta, mutta nyt pitkäkestoinen poutajakso haihdutti veden maasta. Hyvän alun jälkeen, oraat kuivuvat ja kylvö joudutaan tekemään uusiksi. Uudesta kylvöstä ei ehdi valmistua korjattavaa satoa. Karjatiloille viljaa toki voi korjata rehuksi röyhylle tulon jälkeen, MTK-Merijärven puheenjohtaja toteaa.
Jauhiainen sanoo, että huono sato on pois muualtakin kuin eläinten suusta.
Maatalouden investoinnit maksavat ja niistä kertyviä kustannuksia maksetaan korjatusta sadosta saadulla tulolla.
Vielä ei ole menetetty kaikkea sadon suhteet Merijärven mailla.
Jauhiainen toivoo, että kuukauden sademäärä sataisi viikon aikajänteellä.
– Turvemailla on vielä jotain mahdollisuuksia, kivennäismailla oraat alkavat kuivua. On mahdollisuus isompaan satovahinkoon, kuin viime vuonna, jos sadetta ei tule.
Myös Merijärven pelloilla maanparannustöitä on tehty pelloilla, jotka kuiva kevät ja alkukesä mahdollistivat.
ProAgrian mukaan lämpimän ja sateettoman toukokuun vaikutukset tuntuvat lähes koko maassa.
– Kevätviljojen orastuminen on ollut tavanomaista heikompaa useimmilla alueilla. Olosuhteiden arvioidaan pienentäneen kevätviljojen sato-odotuksia viidenneksen keskimääräisestä, ProAgriasta kerrotaan.