Internetiä käytetään nykyään eri laitteilla päivittäin valtava määrä. Trendi on jatkuvasti kasvava sekä käyttäjien määrässä että verkon liikenteessä mitattuna. Maailmanlaajuisesti internetin käyttäjiä onkin melkein 4.4 miljardin edestä. Verkon käytöllä on erittäin paljon erilaisia ihmisten saavuttamia hyötypuolia, kuten nopeus, vaivattomuus, tavoitettavuus ja maailmanlaajuisuus, joiden vuoksi verkkoa kannattaa ehdottomasti käyttää. Verkosta löytyy positiivisten puolien lisäksi myös harmittavan paljon haittoja - ja suoranaisia vaaroja, joista osa käyttäjistä ei tiedä. Tällöin niiltä on hankala suojautua ymmärryksen puuttuessa
Verkon uhkatekijöitä on siis paljon erilaisia tänä päivänä. Suurin osa verkon vaaroista on teknisiä, joista mainittakoon vaikkapa tietoturvaa uhkaavat virukset. Teknisten vaarojen lisäksi verkossa on myös sosiaalisia uhkia. Tällaiset ilmiöt ovat valitettavasti viime vuosina vain yleistyneet. Sosiaalisesta uhkista esimerkkinä ymmärrettävin lienee kaikin puolin ikävä teema - nettikiusaaminen.
Internetissä on lukuisia teknisiin seikkoihin nojautuvia vaaroja
Suurin osa verkossa leviävistä vaaroista on nimenomaan haittaohjelmia. Tällaisia ohjelmia löytyy montaa eri tyyppistä. Haittaohjelmat käyttävät hyväkseen ohjelmistojen heikkoja kohtia sekä internetin käyttäjän sinisilmäisyyttä. Ne ovat usein erittäin ovelia, sillä ei ole vain olemassa yhtä kanavaa, mistä nämä saastuttavat ohjelmat pääsevät uuteen isäntälaitteeseeen. Haittaohjelmat voivat nimittäin levitä esimerkiksi sähköpostin tai jokapäiväisen verkkoselailun välityksellä. Sen lisäksi niitä voi tulla ulkoisten medioiden kautta. Näille ohjelmille tavallinen käyttäytymismalli on ottaa käyttäjän työasema hallintaan.
Erilaiset haittaohjelmat voidaan luokitella sen mukaan, mitä ne koneelle päästyään tekevät - tai tarkemmin sanottuna, miten ne sieltä leviävät. Tunnetuimpia haittaohjelmia ovat virukset, madot sekä vakoilu- ja kiristysohjelmat. Haittaohjelmilta pystyy hyvinkin suojautumaan, jos vain pitää maalaisjärjen mukana. Netin käytössä kannattaakin muistaa muutama pointti.
Miten haittaohjelmilta ja niiden aiheuttamilta kiusoilta voisi välttyä?
Ensinnäkin internetin käyttäjän tulee olla perillä siitä, mitä laitteilleen asentaa. Omat laitteet on suositeltavaa pitää päivitettyinä viimeisimpiin versioihinsa. Ajantasaisuusvaatimus koskee niin laitteen käyttöjärjestelmää kuin sen sisäisiä ohjelmia ja sovelluksia.
Myöskään varmuuskopioiden tekemisen tärkeyttä omista tiedostoistaan ei voi liikaa korostaa. Niitä voi tehdä erilaisiin pilvipalveluihin sekä tarvittaessa ulkoiselle kovalevylle tai muistitikulle. On myös tärkeä huomioida VPN-palvelu vaihtoehtona perinteiselle viruksentorjuntaohjelmalle.
Mikäli oma verkon käyttö epäilyttää edes rahtusen verran, on netissä surffaillessa suositeltavaa käydä vain suojatuilla ja luotettavilla sivustoilla. Suojauksen tunnistaa lukon kuvasta ennen osoitteen alkua selaimen osoiterivillä. Verkkoa käytettäessä laite on myös järkevää olla varustettuna luotettavalla viruksentorjuntaohjelmistolla, kuten esimerkiksi Panda Free Antivirus -ohjelmistolla. Panda Free Antivirus on ladattavissa ilmaiseksi netistä. Myös viruksentorjunta tulee pitää ajan tasalla ja päivittää säännöllisesti.
Sähköpostin käytössä on hyvä ottaa maalaisjärki käteen. Ei ole milloinkaan suositeltavaa avata tai vastata tuntemattomilta tulleisiin viesteihin. Erityistä huolellisuutta on käytettävä sähköpostien tai erilaisten pikaviestien välityksellä saapuneiden liitetiedostojen suhteen.
Viime vuosina on myös julkisessa keskustelussa vellonut erilaiset viranomaistaholta tulleet viestit, joissa on ulkoisiin lähteisiin sisällytettyjä linkkejä. Tällaisia linkkejä ei myöskään tule avata. Kun sähköposti kolahtaa omaan laatikkoon, on suositeltavaa tarkastaa lähettäjän osoite. Se onnistuu liikuttamalla hiiren kursori kyseisen lähettäjän päälle ja katsomalla, vaikuttaako lähettäjän sähköpostiosoite luotettavalta.
Verkon käyttäjän tärkeimmät muistisäännöt
Verkon käyttäjän kannattaa olla huolellinen touhutessaan netin syövereissä. Tärkeintä on muistaa erityisesti se, ettei availe tuntemattomia posteja ja linkkejä, huolehtii laitteen ajantasaisuudesta sekä viruksen torjunnasta - ja käyttää maalaisjärkeä verkossa toimiessaan. Mikäli kuitenkin oman laitteen turvallisuudessa on vielä miettimistä, on järkevä ratkaisu suorittaa skannaus mahdollisten haittaohjelmien aiheuttamien ongelmien huomaamiseksi.