Vuosi 2017 oli rautatieturvallisuuden suhteen kaksijakoinen. Onnettomuuksia tapahtui vähän ja matkustajaturvallisuus säilyi hyvällä tasolla, mutta samalla onnettomuuksista aiheutui poikkeuksellisen paljon henkilövahinkoja.
Rautatieonnettomuuksissa kuoli 13 henkilöä. Tämä on selvästi vuosien 2010–2016 keskiarvoa (8) enemmän.
Tasoristeysonnettomuuksissa menehtyi yhdeksän henkilöä ja allejääntionnettomuuksissa alustavien tietojen mukaan neljä henkilöä.
–Suuri osa vakavista henkilövahingoista aiheutui yksittäisestä onnettomuudesta eli ei ole syytä tulkita rautatieturvallisuuden pysyvästi heikentyneen, toteaa raideliikennejohtaja Yrjö Mäkelä.
–Matkustusmuotona juna on edelleen turvallinen ja onnettomuuksia tapahtuu matkustuskilometreihin suhteutettuna todella vähän.
Alustavien tietojen mukaan vuonna 2017 tapahtui 24 tasoristeysonnettomuutta. Vuosina 2010–2016 tasoristeysonnettomuuksia on tapahtunut keskimäärin 34 vuosittain. Vuonna 2017 tasoristeysonnettomuuksissa kuitenkin menehtyi 9 henkilöä, mikä on selvästi vuosien 2010–2016 keskiarvoa (4,7) enemmän.
Raaseporissa 26.10.2017 tapahtunut tasoristeysonnettomuus, jossa kiskobussi ja puolustusvoimien miehistönkuljetusajoneuvo törmäsivät, on vakavin 2000-luvulla Suomessa tapahtunut rautatieonnettomuus. Onnettomuuden seurauksena menehtyi kolme ajoneuvon kyydissä ollutta varusmiestä ja loukkaantui vakavasti neljä henkilöä. Onnettomuusjunassa menehtyi myös yksi junan matkustaja, mutta ilmeisesti tämä ei aiheutunut törmäyksestä.
–Vaikka tasoristeysonnettomuuksien määrä on vähentynyt, tasoristeyksien turvallisuudessa on vielä paljon parantamisen varaa. Olemme yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenneviraston kanssa tehostaneet toimia tasoristeysturvallisuuden parantamiseksi. Näistä keskeisimpiä on tasoristeysten poistamisen lisäksi jäljelle jäävien tasoristeysten turvallisuuden parantaminen kuhunkin tasoristeykseen sopivalla toimenpiteellä, kertoo johtava asiantuntija Kirsi Pajunen.
Edellisten vuosien tapaan vuonna 2017 tapahtui ratatöissä useita vaaratilanteita, jotka olisivat saattaneet johtaa merkittävään onnettomuuteen.
–Esimerkkitapauksena mainittakoon Vainikkalassa 10. marraskuuta tapahtunut veturin törmäys ratatöissä olleeseen kaivuriin. Haasteita ratatyöturvallisuudelle on jo vuosien ajan aiheuttanut alaa vaivaava osaamispula. Toivottavasti Kouvolaan syksyllä 2017 avattu ratatekninen oppimiskeskus sekä Liikenneviraston kasvava rooli ratatyöntekijöiden osaamisen varmistamisessa auttavat tilanteen parantamisessa, kertoo erityisasiantuntija Ville Vainiomäki.
Vaihtotyössä tapahtuvien turvallisuuspoikkeamien määrässä sen sijaan on ollut laskeva trendi jo muutaman vuoden ajan.
Metroliikenteessä ei tapahtunut merkittäviä onnettomuuksia vuonna 2017 ja metron matkustajaturvallisuus säilyi hyvällä tasolla.
