Haapavedellä nousee edelleen esiin syyhytapauksia. Palveluesimies Eeva Mäen mukaan tilanne on silti tällä hetkellä rauhallinen.
– Ihan yksittäisiä tapauksia on ollut. Kesän aikana ei tullut minun tietooni yhtään tapausta, mutta nyt ihmiset ovat palanneet töihin ja lapset kouluun ja hoitoon. Näyttää siltä, että syyhytapauksia tulee silloin tällöin, mutta paniikkia sen kanssa ei ole, Mäki kertoo.
Tilanne on tällä hetkellä erilainen viime talveen ja kevääseen verrattuna. Silloin syyhytartunnat levisivät Haapavedellä epidemiaksi asti. Taistelu syykypunkkeja vastaan on sen verran hyvässä muistissa, että samanlaista tilannetta Haapavedellä ei enää haluta.
– Vanhempien pitäisi serata, onko lapsilla oireita, ja kutiaako iho. Vanhempien lisäksi myös päiväkotien ja koulujen henkilökuntaa vastuutetaan seuraamaan tilannetta, Mäki toteaa.
Jos epäily syyhystä herää, kannattaa Mäen mukaan olla liikkeellä herkästi.
– Mieluummin pitäisi käydä näyttämässä vähän liian herkästi kuin jäädä miettimään, että onko kyseessä syyhy vai ei, ettei tilanne pääsisi niin pahaksi, kuin se keväällä oli. Se näytti toivottomalta. Olisi parempi reagoida vähän aikaisin kuin odottaa monta viikkoa ja seurata, ja sitten se onkin jo ehtinyt levitä, Mäki huomauttaa.
Syyhytartuntojen ehkäisemiseksi on koteihin jaettu tietoa myös nyt syksyllä. Mäki on sitä mieltä, että tiedotuksen osalta on tehty kaikki voitava.
– Tietoa on mennyt. Perheissä pitäisi olla tietoa, miten reagoida, Mäki toteaa.
Jos syyhyä ilmenee, on Mäen mukaan erittäin tärkeää olla yhteydessä kouluun ja päivähoitoon.
– Siitä kannattaa ilmoittaa, jos jollakin on perheessä todettu syyhy. Silloin tilannetta osataan seurata, Mäki korostaa.
Kouluilla ja päivähoidossa on eletty tänä syksynä tavallista arkea. Syyhyn vuoksi ei ole tarvinnut ryhtyä sellaisiin erityistoimenpiteisiin, joita viime talvena tarvittiin. Kouluilla esimerkiksi vaihdettiin talvella sisäliikunta muunlaiseen liikkumiseen ja suositeltiin, etteivät lapset kävisi yökylässä toistensa luona. Päivähoidossa tehtiin erityissiivouksia, joissa pureuduttiin esimerkiksi leluihin ja lasten nukkumispaikkoihin.
Kouluilla ei ole myöskään tehty nyt syksyllä joukkoterveystarkastuksia, kuten viime talvena, jolloin kaikki oppilaat tarkastettiin syyhytartuntojen vuoksi. Koulujen terveydenhoitajat tekevät oppilaille kuitenkin tavanomaisia terveystarkastuksia, ja niiden yhteydessä tarkastetaan myös iho. Mäen mukaan joukkotarkastuksia ei ole tämän hetkisessä tilanteessa suunnitteilla.
– Jos syyhytapauksia alkaa nyt tulla useampia, niin täytyy sitten miettiä toimenpiteitä, Mäki kertoo.
Helposti tarttuva syyhy leviää jo ennen oireiden tuloa. Oireet alkavat usein voimakkaalla kutinalla iltaisin tai öisin. Syyhy aiheuttaa tyypillisesti punoittavaa, todella kutiavaa ihottumaa. Raapimisjälkiä esiintyy yleensä sormien väleissä, ranteissa, rinnassa ja intiimialueilla. Iholla voi näkyä pieniä syyhypunkin kaivamia rakkuloita ja käytäviä. Niitä kannattaa etsiä sormien väleistä sekä kämmenistä ja jalkapohjista.
Jos tartunta ilmenee, hoidon tarvitsee koko perhe, vaikka oireita olisi vain yhdellä ihmisellä. Oireet voivat jatkua hoidon jälkeen vielä viikkojen ajan. Iholle tehtävän voidehoidon lisäksi tulee huolehtia tekstiilien puhdistamisesta.