Vain viidesosa yrityksistä kokee, että ostot on jaettu osiin niin, että pienet ja keskisuuret yritykset voivat niihin osallistua. Tieto käy ilmi Yrittäjägallupista.
Kantar TNS kysyi Suomen Yrittäjien tilaamalla Yrittäjägallupilla yritysten julkisista hankinnoista. Kyselyyn vastasi 1051 yrittäjää eri puolilta Suomea.
Julkisissa hankinnoissa on kyse vähintään 35 miljardin euron markkinasta vuosittain. 28 prosenttia yrityksistä on osallistunut julkiseen tarjouskilpailuun.
Yrittäjäjärjestö julkisti konkreettiset ratkaisut julkisten hankintojen toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. Yrittäjien ratkaisuilla valtio ja kunnat voisivat käyttää rahansa järkevästi ja yrittäjät pärjätä ja siten tarjota työtä kuntalaisille ja verotuloja alueelleen.
– On varmistettava, että myös kotimaiset pienyritykset voivat kilpailla julkisissa hankinnoissa, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.
Aihe on ajankohtainen, sillä hallitusohjelmassa on lähes 30 tavoitetta hankinnoille, ja valtiovarainministeriö valmistelee Kuntaliiton kanssa kansallista hankintastrategiaa Hankinta-Suomea. Yhteishankintayksiköt Hansel Oy ja KL-Kuntahankinnat yhdistyivät viime vuonna.
– Kilpailutuksissa kunta voi määrittää sellaiset vaatimukset, jotta kynnys osallistua tarjouskilpailuun on matala ja että paikallisilla ja alueellisilla tarjoajilla on samat lähtökohdat ja mahdollisuudet pärjätä tarjouskilpailuissa kuin muillakin tarjoajilla, toteaa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien hankintaneuvoja Antti Tieva.
Suomen Yrittäjät suosittelee, että julkiset hankinnat on tunnistettava ja hyödynnettävä ennen kaikkea aluetalouden ja elinvoiman vahvistamisen työkaluna.
– Hankintojen merkitystä julkiselle taloudelle on nähtävä kokonaisvaltaisesti: niillä pitää vahvistaa yrittäjyyttä, työllisyyttä, aluekehitystä ja elinvoimaa sekä kehittää innovaatioita, Anssi Kujala toteaa.
– On erittäin tärkeä jakaa hankinnat sopivankokoisiin osiin. Hankinta-aikeista on viestittävä mahdollisimman hyvissä ajoin. Pienet alle kynnysarvon alittavat hankinnat on alistettava entistä avoimemmin kilpailulle, Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Janika Tikkala toteaa.
Hankintojen kehittäminen on kunnan ja yrityksen vuoropuhelua. 48 prosenttia yrityksistä kertoo kaipaavansa neuvontaa, jos aikoo tehdä tarjouksen esimerkiksi kunnan tarjouspyyntöön. Suomen Yrittäjien hankintaneuvojat auttavat sekä yrittäjiä tarjouksen tekemisessä että kuntaa tarjouspyynnön laatimisessa.
Suomen Yrittäjät korostaa, että hallitusohjelmaa toimeenpantaessa ja kansallista hankintastrategiaa laadittaessa on varmistettava, että linjaukset eivät heikennä pk-yritysten mahdollisuuksia kilpailla.
– Hankintojen kehittäminen on jatkuvaa hankkijan ja tarjoajan eli yrittäjän välistä vuoropuhelua. Siihen kannattaa panostaa. Hankintoja kehittämällä hankintayksiköt saavat lisää kaipaamiansa tarjouksia. Myös hankintojen arvostus pääsee sille oikeutettuun asemaan, Tikkala toteaa.
– Jokaisen kunnan on perusteltua ja suositeltavaa laatia omat hankintatoiminnan strategiset linjaukset ja ohjeistukset. Hankintastrategiset tavoitteet voidaan saavuttaa vain käytännön kilpailutusten ja hankintapäätösten kautta, siksi tulee panostaa kunnan hankintaosaamiseen, korostaa Tieva.
Hankintalain mukaan hankinnat on toteutettava siten, että pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin.
– Jokaisen julkisen hankkijan pitää ymmärtää lain tarkoitus ja pyrkiä toimimaan siten, että markkina kehittyy, paikallis- ja aluetalouden vaikutukset otetaan huomioon ja kasvolliset suomalaiset yrittäjät pystyvät kilpailemaan, Kujala toteaa.