Hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu erityisesti loppusyksystä ja onnettomuuksia sattuu erityisesti valkohäntäpeurojen ja yhä useammin metsäkauriiden kanssa, sanotaan Fennian tiedotteessa. Yöpakkaset, liukkaat tiet ja pimeys lisäävät onnettomuusriskiä.
Viime vuoden marraskuussa kirjattiin Tilastokeskuksen mukaan 2 256 hirvieläinonnettomuutta, mikä on hieman vähemmän kuin aiempana vuonna samaan aikaan. Suurin osa syksyn ja alkutalven onnettomuuksista sattuu valkohäntäpeurojen kanssa, mutta myös metsäkauriiden osuus onnettomuuksissa on kasvanut.
– Vaikka hirvieläinonnettomuuksien määrä on koko maassa hieman laskenut tänä ja viime vuonna, tapahtuu onnettomuuksia edelleen hyvin paljon. Valkohäntäpeurat ja kauriit liikkuvat nyt aktiivisesti, joten matkoihin kannattaa varata enemmän aikaa ja ajaa maltillisemmin, muistuttaa Fennialla ajoneuvo- ja omaisuusvakuutuspalveluista vastaava Mikko Pöyhönen tiedotteessa.
Hirvieläinten vilkas liikehdintä syksyllä johtuu niiden siirtymisestä talvilaitumille, kiima-ajasta ja metsästyskaudesta. Hirvieläimet kulkevat usein samoja reittejä, ja monet näistä reiteistä kulkevat vilkkaiden teiden poikki. Syksyisiin hirvieläinonnettomuuksiin vaikuttavat myös sää- ja keliolosuhteet. Tiet alkavat olla liukkaita ensin märistä lehdistä, sitten pakkasista, ja aamulla on töihin mentäessä vielä pimeää. Lisäksi ilta-aurinko häikäisee matalammalla jo iltapäivästä.
Vaikka marraskuu on hirvieläintilastojen mukaan vaarallisinta aikaa, on onnettomuuksien määrä tiedotteen mukaan korkea koko syksyn. Joulukuussa onnettomuudet laskevat taas alkusyksyn tasolle. Vaikka onnettomuudet ovat lisääntyneet jatkuvasti, niistä johtuvat loukkaantumiset ovat onneksi vähentyneet viime vuosina. Pöyhösen mukaan tämä voi johtua siitä, että isojen hirvien osuus onnettomuuksista vähenee jatkuvasti. Myös autojen turvavarustelu on kehittynyt ja koko kasvanut, jolloin autot ovat aiempaa turvallisempia.
– Tilannenopeus on ratkaiseva, kun hirvieläin tulee yllättäen eteen. Mitä kovempi vauhti, sitä pidempi on jarrutusmatka. Metsäkauriita liikkuu usein alueilla, joilla teiden nopeusrajoitukset voivat olla 80 tai 100 kilometriä tunnissa.
Erityisen tarkkana tulee olla hirviaitojen päissä, joissa hirvieläimet usein lähtevät ylittämään tietä.
– Kun tiet ovat varsinkin kylmän yön jälkeen liukkaita ja päivän valoisa aika lyhenee, lisääntyy myös onnettomuuden riski. Kannattaa vähentää vauhtia sellaisilla osuuksilla, jotka ovat otollisia hirvieläinten liikkumiselle – esimerkiksi paikassa, jossa tie vie metsästä peltoaukealle ja päinvastoin.
Aja virkeänä ja terveenä, maltillisella nopeudella. Vältä huonoissa sääolosuhteissa ja pimeällä ajamista, jos mahdollista. Käytä turvavyötä ja keskity liikenteeseen. Hirvieläinonnettomuudet johtuvat usein siitä, että tilanteet tulevat yllättäen eikä kuljettaja ehdi reagoida ajoissa. Reaktionopeus huononee entisestään, jos ajaa väsyneenä tai liian kovaa tilannenopeutta.
Huomioi hirvistä ja kauriseläimistä varoittavat liikennemerkit. Niitä on laitettu sellaisiin paikkoihin, joissa usein sattuu onnettomuuksia. Todennäköisyys hirvieläimen kohtaamiseen hirvimerkkialueella on siis tavallista suurempi.
Erityisesti valkohäntäpeurat liikkuvat loppuvuodesta, mutta muutkin hirvieläimet liikkuvat paljon syksyllä.
Jos joudut itse tai huomaat toisen joutuneen onnettomuuteen hirvieläimen kanssa, varoita muuta liikennettä ja huolehdi loukkaantuneista. Soita hätänumeroon 112 ja anna riittävä paikkakuvaus.