Peltoviljelyn mahdollisuudet paranevat Pohjois-Suomessa, kun kasvukausi pitenee ja lämpösumma kasvaa. Satotaso paranee ja viljelyyn voidaan ottaa eteläisempiä ja tuottoisia lajikkeita. Ilmakehän lisääntyvän hiilidioksidipitoisuuden ansiosta kasvu on rehevää ja voimakasta.
– Nurmiviljelyssä säilörehun kolmas niitto tulee laajemmalti mahdollistumaan, mikä lisää satoja, toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Panu Korhonen.
Nurmien siemenseoksiin tulee uusia lajeja, kuten kuivuutta kestävät ruokonata ja rehumailanen. Talvenkestävien lajien merkitys korostuu, sillä syksyllä laajan juuriston kasvattanut kasvi kestää paremmin kesän kuivia kausia.
– Kuivankestäviä lajeja on jalostettu tänne vähän, on menty talvenkestävyys edellä.