Peltoviljelyn mahdollisuudet paranevat Pohjois-Suomessa, kun kasvukausi pitenee ja lämpösumma kasvaa. Satotaso paranee ja viljelyyn voidaan ottaa eteläisempiä ja tuottoisia lajikkeita. Ilmakehän lisääntyvän hiilidioksidipitoisuuden ansiosta kasvu on rehevää ja voimakasta.
– Nurmiviljelyssä säilörehun kolmas niitto tulee laajemmalti mahdollistumaan, mikä lisää satoja, toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Panu Korhonen.
Nurmien siemenseoksiin tulee uusia lajeja, kuten kuivuutta kestävät ruokonata ja rehumailanen.