Tämän syksyn metsästyskausi alkaa maanantaina 10. elokuuta sepelkyyhkyn ja pellolta pyydettävien hankien osalta. Sepelkyyhky on Suomen runsaslukuisin saalislaji. Vuosittain Suomessa pyydetään jopa yli 250 000 sepelkyyhkyä. Lajia metsästetään runsaasti koko Euroopassa.
– Runsaat sepelkyyhkykannat sekä helpot metsästysjärjestelyt ovat nostaneet sepelkyyhkyn metsästäjien suosikiksi. Jahti ei vaadi laajoja erämaita tai kallista kalustoa, riistasuunnittelija Jörgen Hermansson Suomen riistakeskukselta kertoo.
Peltometsästys alkaa rannikolla merihanhen osalta ja koko maassa kanadanhanhen osalta. Peltojen ulkopuolella näiden hanhilajien metsästys alkaa samaan aikaan muiden vesilintujen kanssa eli 20. elokuuta.
Merihanhi on perinteisesti rannikon laji ja vasta levittäytymässä järviin. Siksi se on rauhoitettu sisämaassa, ja myös metsästystä rannikolla rajoitetaan.
Merihanhen pesimäkanta Suomessa on kokonaisuudessaan pieni. Kannanhoidossa tasapainotellaan sisämaan leviämisen turvaamisen ja viljelyvahinkojen ehkäisyn välillä. Kokonaiskannan pienentämiselle ei ole tarvetta. Metsästäjäkohtaisella kahden merihanhen vuorokausikiintiöllä ja peltometsästyksen ravintohoukuttimen käyttökiellolla pyritään turvaamaan merihanhikannan elinvoimaisuus ja mahdollisuudet ehkäistä vahinkoja.
– Sepelkyyhkyn ja kanadanhanhen kannat ovat runsaat ja kestävät hyvin metsästystä, Hermansson toteaa.
Aikaistettu hanhien peltojahti estää vahinkoja.
– Hanhiparvet voivat loppukesällä aiheuttaa vahinkoja sadolle. Viime vuonna oli toinen kausi, kun meri- ja kanadanhanhen metsästys alkoi pelloilta 10. elokuuta. Aikaistetulla jahdilla halutaan estää viljelyvahinkoja ja mahdollistaa riistavaran hyödyntämistä, Hermansson sanoo.
Saalistilastot osoittavat, että suurin osa merihanhi- ja kanadanhanhisaaliista saatiin peltojahdin aikana, ennen varsinaista vesilinnustuksen aloitusta.
Hanhissa ja vesilinnuissa on rauhoitettuja lajeja, joita ei saa metsästää. Jokaisen metsästäjän velvollisuus on tietää milloin ja missä kutakin lajia saa metsästää.