Vielä ehdit: Kil­pai­lu­ku­via kat­sot­ta­vis­sa! Osal­lis­tu sinäkin Py­hä­jo­ki­seu­dun ke­sä­ku­va­ki­saan

Latauksia tehty jo paljon: So­vel­lus Py­hä­jo­ki­seu­dun lu­ke­mi­seen on nyt valmis –Näin hel­pos­ti lataat sen kän­nyk­kää­si

Mainos: Vielä ehdit hyö­dyn­tää ke­sä­tar­jouk­sem­me, tilaa Py­hä­jo­ki­seu­tu tästä!

Mitä kaikkea järvien poh­jis­ta löytyy? – Poh­ja­se­di­men­tit ovat muut­tu­neet mer­kit­tä­väs­ti ih­mis­ten vuoksi

Tutkimukseen valittiin satunnaisesti yhteensä 60 järveä eri puolilta Suomea.
Tutkimukseen valittiin satunnaisesti yhteensä 60 järveä eri puolilta Suomea.

Ihmisen toiminta on muuttanut järvisedimenttien koostumusta merkittävästi. Turvetuotannon vaikutuksia ei kuitenkaan pystytty erottamaan muista tekijöistä sedimentin koostumuksen tai kertymänopeuksien osalta.

Asia käy ilmi vasta valmistuneesta järvisedimenttitutkimuksesta. Geologian tutkimuskeskus kartoitti siinä järvenpohjia. Tutkimuksessa otettiin selvää, mitä järvien pohjiin on kertynyt ja minkä verran. Lisäksi selvitettiin sitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet järvisedimentteihin sekä mikä on turvetuotannon osuus järvivesientilaan.

Tutkimus alkoi vuonna 2013. Tutkimustietoa on kaivattu turvetuotannon vesistövaikutusten arviointiin erityisesti järvisedimenttien kertymien kehitykseen liittyen, koska huolena on ollut, että turvetuotantoalueilta tulevien vesien mukana alapuolisiin vesistöihin huuhtoutuu ja kerrostuu paljon eloperäistä materiaalia.

Tutkimukseen valittiin satunnaisesti yhteensä 60 järveä eri puolilta Suomea. Valituista tutkimusjärvistä puolet sijaitsivat turvetuotannon ja muun maankäytön vaikutusten alaisena, ja puolet muun maankäytön vaikutusten alaisena.

Kaikille järville tehtiin mahdollisuuksien puitteissa kaikuluotaukset, joiden perusteella valittiin edustava näytteenottopaikka ja tulkittiin yleistetty pehmeän sedimentin laajuus ja paksuus. Järvien pohjalta otetuista sedimenttinäytteistä analysoitiin muun muassa hiilen ja muiden alkuaineiden pitoisuuksia, jotta maankäytön ja muiden tekijöiden vaikutuksia hiilen kertymiseen ja sedimentin koostumukseen voitiin arvioida.

Tuloksista ilmenee, että tutkimusjärvien sedimentit olivat paksuudeltaan ja kerrostumisnopeuksiltaan tyypillisiä Suomen järvien joukossa. Kaikuluotaintutkimusten perusteella selvitetty pehmeän sedimenttikerroksen paksuus ja laajuus eivät poikenneet yhdenkään järven kohdalla muista vastaavista järvistä Suomessa.

Viimeaikaisen kiintoaineksen ja hiilen kertymisen arvioimiseksi sedimenttien ikää selvitettiin ihmisen aiheuttamien, ydinkokeisiin ja -onnettomuuksiin liittyvien radioaktiivisen cesiumin (Cs) laskeumien perusteella. Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta johtuva Cs-pitoisuuden nousu vuoden 1986 kerrostumissa on Pohjois-Euroopassa hallitsevin piirre. Tässä tutkimuksessa suurimmasta osasta tutkittuja järvisedimenttiprofiileja oli selkeästi tunnistettavissa vuoden 1986 laskeumasta johtuva cesiumin piikki, ja järviryhmien välillä ei havaittu tässä eroavaisuuksia. Kohdejärvissä vuoden 1986 piikki oli keskimäärin 6,1 cm syvyydessä (vaihteluväli 3–15 cm), kun se vertailujärvissä oli keskimäärin 7,1 cm (vaihteluväli 3–17 cm). Kummassakaan järviryhmässä ei esiintynyt kuin muutaman senttimetrin paksuisia sedimenttikertymiä vuoden 1986 jälkeen.

Vuoden 1986 jälkeen kerrostuneiden sedimenttien kuiva-aineen ja hiilen kertymänopeuksia verrattiin aikaisempien järvisedimenttitutkimusten tuloksiin Suomessa. Hiilen kertymät olivat samanlaiset molemmissa ryhmissä, ja olivat verrattavissa vastaavien järvien tuloksiin. Turvetuotannon määrällä valuma-alueella, tai millään muullakaan tutkitulla ominaisuudella, ei ollut tilastollisesti merkittävää yhteyttä sedimentin kiintoaineksen tai hiilen kertymiseen.

Valuma-alueen ja järven ominaisuudet vaikuttavat sedimentin laatuun. Sedimentin kerrostumisnopeuden lisäksi maankäyttö vaikuttaa sedimentin koostumukseen. Molempien järviryhmien näyteprofiileista tutkittiin alkuainepitoisuuksia sekä pitoisuuksien viimeaikaisia muutoksia vanhempien ja uudempien kerrosten välillä. Tällä tutkittiin sitä, miten ympäristömuuttujat kuten maankäyttö näkyy sedimentin kemiallisissa koostumuksissa sekä sitä, voidaanko yksittäisen muuttujan vaikutukset erottaa aineistosta. Erityisesti turvetuotannon vaikutus saattaisi näkyä orgaanisen aineksen lisääntymisenä järvien pohjissa.

Kaikissa tutkituissa järvissä havaittiin, että maankäyttö on muuttanut sedimentin koostumusta viime vuosikymmeninä. Ihmisen toiminta järvien valuma-alueella, kuten peltojen raivaus ja metsien hakkuut, näkyvät järvisedimenteissä. Maamme järvien pohjasedimenttien koostumus on siis laajalti muuttunut valuma-alueilla tapahtuneen maankäytön ja todennäköisesti myös ilmaston muuttumisen myötä. Tämän lisäksi järvien sedimentin laatuun vaikuttivat muut tekijät, kuten valuma-alueen ominaisuudet.

Järviryhmien välillä oli eroja sedimentin koostumuksessa jo ennen laajempia ihmistoiminnan vaikutuksia, eivätkä nämä erot hävinneet nuoremmissakaan sedimenteissä. Järven yläpuolisen valuma-alueen koko, veden syvyys ja turvemaiden osuus valuma-alueesta ovat vaikuttaneet liejun koostumukseen jo ennen viime vuosikymmenien voimakasta maankäyttöä. Nuorempien sedimenttien laatua selittävät samat tekijät, mutta myös maatalousmaan määrä näyttäisi vaikuttavan nykyisten sedimenttien koostumukseen. Turvetuotannon määrän ei havaittu vaikuttavan sedimentin koostumukseen, eikä vaikutus tullut esille myöskään huomioimalla ensin muut tärkeiksi tiedetyt selittäjät.

Tulosten perusteella ihmistoiminta on muuttanut sedimenttien koostumusta laajasti. Turvetuotannon vaikutuksia ei kuitenkaan pystytty erottamaan muista tekijöistä sedimentin koostumuksen tai kertymänopeuksien osalta.

Muiden maankäyttömuotojen tavoin turvetuotanto kuormittaa vesistöjä. Turvetuotanto järvien valuma-alueella ei kuitenkaan aiheuta järvien pohjiin nopeasti kertyviä metrien paksuisia orgaanisia sedimenttejä, kuten ei muukaan maankäyttö näytä tekevän. Sedimentin koostumuksen ja kertymien muutokset ja erot tutkituissa järvissä heijastelevat erilaisia alueellisia yleismuuttujia, maankäyttöä sekä globaaleja ilmasto- ja ympäristömuutoksia.