Puhuri Oy suunnittelee massiivista tuulivoimapuistoa Haapaveden Piipsannevan alueelle. Neljän, viidenkymmenen tuulivoimalan muodostama puisto sijoittuisi Siikalatvan ja Kärsämäen kunnanrajojen välittömään läheisyyteen. Suunniteltujen voimaloiden kokonaiskorkeus on enimmillään noin 300 metriä. Alustavasti on tarkasteltu myös aurinkoenergiatuotannon sijoittamista alueelle.
Parhaillaan ovat nähtävillä sekä tuulivoimapuiston yleiskaavan valmisteluvaiheen aineisto sekä tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Niistä voi halutessaan esittää mielipiteensä. Tulossa on myös hanketta koskeva yleisötilaisuus, jossa käsitellään sekä kaavoitusta että ympräristövaikutuksiin liittyviä asioita.
Kevättalvella toteutetaan myös asukaskysely tuulivoimapuiston lähialueen kotitalouksille ja lomarakennusten omistajille. Lähin taajama-asutus sijaitsee Haapaveden keskustassa ja Kirkkojärven etelä- ja itäpuolella. Lähimmät kylät ovat Kytökylä, Leskelä ja Aittokylä. Lähimmät pienkylät ovat Ojakylä, Leppiojanperä ja Lehonsaari.
Tuulivoimahanke muodostuu hankealueesta tuulivoimaloineen ja huoltoteineen sekä hankealueelle rakennettavasta sähköasemasta ja sähkönsiirrosta. Suunnitellut voimalat ovat lieriötornimallisia tuulivoimaloita, joiden yksikköteho on noin 4-8 MW.
Sähkönsiirto hankealueelta valtakunnanverkkoon on tarkoitus järjestää hankealueen länsipuolelle sijoittuvan Fingrid OYj:n Haapavesi-Pyhäkoski 220 kV voimajohdon kautta tai vaihtoehtoisesti hankealuetta sivuavan Fingrid Oyj:n Petäjävesi-Nuojua 220 kV voimajohdon kautta. Sähkönsiirron suunnittelussa varaudutaan myös mahdollisesti tulevaisuudessa rakentuvaan aurinkovoimatuotantoon.
Teollisen mittakaavan aurinkosähkön tuotantolaitokset koostuvat yhteen kytketyistä aurinkopaneeliryhmistä, inverttereistä sekä jakelumuuntajista. Yhteen aurinkopaneeliryhmään voidaan liittää noin 2800 yksittäistä aurinkopaneelia, joiden yhteenlaskettu teho on 1 MW. Yli 10 MW tuotantolaitos tarvitsee lisäksi muuntoaseman. Aurinkopaneelit asennetaan maahan paalujen, tukipilareiden tai jalustojen päälle.
Hankealueelle on tehty ja tehdään kattavat luontoselvitykset, kuten kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointi, pesimälinnustoselvitys, joka sisältää metsäkanalintujen soidinpaikkainventoinnin, pöllöselvitys, päiväpetolintuselvitys, muuttolinnustoselvitys sekä kevät- että syysmuuton osalta, EU:n luontodirektiivin mukaset erillisselvitykset, liito-oravan ja viitasammakon potentiaalisten elinympäristöjen kartoitus, lepakkoselvitys sekä muun lajiston esiintymispotentiaali.
Arkeologinen inventointi on jo tehty. Tulevana keväänä ovat vuorossa maisematarkastelun ja havainnekuvien teko, näkemäalueanalyysin tarkentaminen sekä melu- ja välkemallinnuksen tarkentaminen.
Lisäksi selvitetään muun muassa hankkeen vaikutukset maankäyttöön, asumisen olosuhteisiin, metsätalouteen, virkistyskäyttöön, metsästykseen, elinkeinoihin ja talouteen sekä yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa.
