Torstaina hyvinvointialueet kuulivat uutta tietoa lakisuunnitelmasta, joka antaa hyvinvointialueille lisäaikaa talouden kuntoon saattamiseen.
Hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta (Pohde) on uuteen suunnitelmaan tyytyväinen.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kertoi torstaina Helsingin Sanomien haastattelussa, että 21 hyvinvointialueesta kymmenkunta on saamassa lisäaikaa alijäämän kattamiseen.
– Totta kai oli tärkeää kuulla ministeriltä, että lakiehdotus etenee. Olen koko hyvinvointialueinstituution puolesta tyytyväinen, että kriteeristö väljeni, Luoma sanoo.
Tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan hyvinvointialueiden tulisi saada aiemmilta vuosilta kertyneet alijäämänsä kuitattua vuoden 2026 loppuun mennessä. Tänä syksynä lakiin on sorvattu muutosta, joka antaisi lisäaikaa vuoden 2028 loppuun.
Aiemmin ehdoksi lisäajan saamiselle on esitetty sitä, että hyvinvointialueen vuoden 2025 tulos ei ole alijäämäinen. Uutena kriteerinä on talouden parempi suunta ja uskottava mahdollisuus alijäämän hoitamiseen.
– Tiedän, että monella hyvinvointialueella on tehty uudistustyötä, hillitty menokasvua ja petrattu toimintaa aikaisemmista vuosista, mutta ylijäämäisen tai nollatuloksen saavuttaminen tänä vuonna on hilkulla. Suurin osa alueista kantaa kortensa kekoon julkisen talouden tasapainottamiseksi tilanteessa, jossa kansantalous ei kasva ja on monenlaisia haasteita yhteiskunnassa.
Pohde täyttää aiemmankin ehdon, joten muutoksella ei ole vaikutusta.
Todennäköinen kahden vuoden lisäaika on jo huomioitu joulukuussa aluevaltuuston käsittelyyn tulevan talousarvion suunnitelmissa.
Vuosilta 2023–2024 Pohteelta on jäänyt alijäämää katettavaksi 124 miljoonaa euroa. Sitä on jo lähdetty pienentämään suunnittelemalla kuluvan vuoden talousarvio 37 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi.
– Tällä hetkellä on realistista arvioida talousarvion toteutuvan. Se osoittaa, että meidän taloudessamme on tapahtunut merkittävä käänne parempaan.
Vielä ei ole varmistusta siitä, onko Pohde lisäajan saajien joukossa, koska lisäaikaa voi hakea ja valtionvarainministeriö päättää asiasta ensi vuonna, mutta Luoma uskoo, että Pohde täyttää kriteerit.
– Lakimuutoksen jälkeen Pohde tulee lisäaikaa hakemaan.
Odotettavissa on, että tämän vuoden jälkeen alijäämää on yhä 85–90 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa 200 euroa per asukas, mikä on pienimpiä summia hyvinvointialueiden joukossa.
– Alijäämän kattaminen seuraavan kolmen vuoden aikana antaa meille mahdollisuuden 3–3,5 prosentin vuotuiseen menokasvuun. Sekin vaatii vastuullista päätöksentekoa, menokasvun hillintää ja uudistamista, mutta se on realistista.
Vaikka Pohde on saanut menot hyvin hallintaan, se tarvitsee lisäajan. Nyt voimassa olevan lain mukaisesti alijäämän kattaminen ensi vuoden loppuun mennessä ei Luoman mukaan ole mahdollista.
– Se vaatisi suhteettoman kovia toimenpiteitä, joista syntyisi palvelujärjestelmään vaurioita, joita olisi myöhemmin hankala korjata.
Luoman mukaan ei myöskään voi ajatella, että vyötä olisi kiristetty turhaan.
– Päin vastoin. Jos alijäämä olisi nyt liian suuri, kaksi vuotta lisäaikaa ei riittäisi ja oltaisiin todennäköisesti arviointimenettelyssä. Mitä enemmän aiempien vuosien syömävelkaa on, sitä kovemmat ovat tulevien vuosien talouden tasapainottamisohjelmat.
Moniin muihin hyvinvointialueisiin verrattuna Pohde on säästynyt rajuimmilta palveluiden ja henkilöstön leikkauksilta.
– On edelleen tarvetta uudistaa, tehdä rakenneuudistuksia ja hillitä menokasvua, mutta ei äärimmäisillä keinoilla. Tehdään vastuullista uudistamistyötä maalaisjärki mukana pitäen järkevällä aikataululla.
Siitä Luoma lähettää kiitokset sekä nykyiselle että edeltävälle aluevaltuustolle ja Pohteen henkilökunnalle.
Pohteessa säästötoimet aloitettiin riittävän ajoissa.
– Vaikka monet päätökset on eri osapuolten ollut hankalaa hyväksyä, niin kansallisessa mittakaavassa ne näyttäytyvät nyt melko maltillisina toimenpiteinä.
Ministerin uutiset lakimuutoksen etenemisestä tuovat työrauhaa, koska.
– Henkilöstön ei tarvitse miettiä, että mitä jos lisäaikaa ei tulekaan ja työnantajan pitää turvautua kovempiin toimenpiteisiin.