Valtuutettujen niukka enemmistö (51 %) on sitä mieltä, että maakuntavero on osa maakuntien tehtävien rahoittamista 2020-luvulla, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön valtuutettukyselyssä. Reilu kolmannes valtuutetuista (35 %) rahoittaisi maakuntia sekä valtion tulo- ja menoarvion, että maakuntien oman verotusoikeuden avulla. Joka kuudes (16 %) rahoittaisi maakuntien tulevat tehtävät pelkästään maakuntaverolla. Vastaavasti neljä kymmenestä (41 %) hoitaisi maakuntien rahoituksen pelkästään valtion tulo- ja menoarviosta.
Vahvimmin maakuntaveron käyttöä osittain tai kokonaan (vaihtoehtoina valtion budjettirahoitus ja maakuntavero tai pelkkä maakuntavero) kannattivat vasemmistoliiton (73 %), vihreiden (66 %), RKP:n (60 %) ja keskustan (56 %) valtuutetut. Vahvin kannatus pelkän maakuntaveron käyttämiseen tehtävien rahoittamisessa oli vasemmistoliiton (27 %), vihreiden (26 %) ja RKP:n (26 %) valtuutettujen piirissä.
Voimakkaimmin pelkän valtion tulo- ja menoarvion käyttämistä maakuntien tehtävien rahoittamisessa kannattivat kokoomuksen (55 %) ja perussuomalaisten (53 %) valtuutetut. SDP:n valtuutettujen kannat jakaantuivat: vajaa puolet (48 %) käyttäisi maakuntaveroa osana tai ainoana rahoituskanavana ja 44 prosenttia rahoittaisi maakuntia pelkästään valtion budjetin kautta.
Pohjanmaan (63 %), Lapin (58 %) ja Uudenmaan (55 %) valtuutetut ovat vahvimmin kannattamassa malleja, joissa rahoituksessa on mukana myös maakuntavero. Pelkästään valtion rahoitusta kannattavat valtuutetut Keski-Pohjanmaalla (49 %), Varsinais-Suomessa (48 %) ja Kainuussa (48 %).
Maakuntien aloittaessa toimintansa 1.1.2020, niiden tehtävät rahoitetaan valtion tulo- ja menoarviosta. Valtioneuvosto valmistelee keskusteluun myös vaihtoehtoa, jossa maakuntien tehtäviä rahoitetaan suoraan maakuntien itsensä keräämällä maakuntaverolla. Omaa verotusoikeutta on pidetty myös eräänä mittarina maakuntien itsenäisyydelle.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö teki sähköpostitse kyselytutkimuksen keväällä valituille uusille kaupunkien ja kuntien valtuutetuille. Kysely lähetettiin 7902 valtuutetulle 24.5-12.6.2017. Kyselyyn vastasi 1745 valtuutettua. Vastausprosentti on 22. Vastanneet olivat edustava joukko suhteutettuna valtuutettujen kokonaismäärään maakunnittain ja puolueittain. RKP:n valtuutetuilla on pieni aliedustus. Kysely tehtiin suomenkielisenä. Tutkimuksen virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.
