Musiikkimaistiaisia: Kahen Ka­ha­vit: "En kai minä mikään ju­ke­bo­xi ole!" -Toi­mi­tuk­sen mu­siik­ki­ma­ku on melko laaja kä­si­tys, ar­vaat­ko kenen fa­ni­ku­va on Helin työ­pöy­däl­lä?

Yllätys pellossa: "Alkoi tuntua siltä, että ky­sees­sä on jotain pä­re­kat­to­nau­lo­ja suu­rem­paa" Näin kuvaa 115 so­ta-ai­kais­ta kra­naat­tia Ou­lai­sis­ta pel­los­ta löy­tä­nyt Veli Pekka Saari

Kurkistus Papinkadulle: Pik­ku-Met­so avat­tiin, vä­li­ai­kai­nen päi­vä­ko­ti ei poista päi­vä­hoi­to-on­gel­maa Ou­lai­sis­ta

Raa­ka-ai­ne ja lo­gis­tiik­ka puhuvat bio­ja­los­ta­mo­hank­keen puo­les­ta

Kanteleen Voiman käyttöpäällikkö Teija Mäyrä sanoo, että voimalaitoksen valmiilla tuotantoympäristöllä saadaan merkittäviä etuja biojalostamotehtaan toimintaan.
Kanteleen Voiman käyttöpäällikkö Teija Mäyrä sanoo, että voimalaitoksen valmiilla tuotantoympäristöllä saadaan merkittäviä etuja biojalostamotehtaan toimintaan.

HAAPAVESI Kanteleen Voiman Biojalostamohankkeen YVA-menettelyä koskevassa yleisötilaisuudessa vastalauseita biovoimalaitoksen paikkakunnalle tulemisesta ei kuultu. Niitä ei ole juuri tullut edes asukkaille tehdyssä kyselyssä. Suurin osa kyselyyn vastanneista on nähnyt hankkeen edut suurempana kuin haitat. Ainoa huolenaihe on alueella ollut liikenteen lisääntyminen ja tiestön kestäminen.

YVA-lain mukaisessa laaja-alaisessa ennakkoarvioinnissa arvioidaan hankkeen ympäristövaikutukset. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan tuotetaan tietoa päätöksenteon perustaksi.

Hankkeen YVA-menettelyssä on tarkasteltu kolmea eri vaihtoehtoa, joista parhaimmaksi on toimitusjohtaja Antti Vilkunan mukaan noussut bioetanolitehdas. Bioetanolitehtaan vaikutukset olemassa olevaan toimintaan verrattuna ovat ympäristövaikutuksiltaan kaikilta osin vähäisimmät. Ne eivät eroa merkittävästi siitä, kun voimalaitos on normaalissa käytössä.

Vähäistä häiriötä aiheutuu tutkimusten mukaan ainoastaan laitoksen rakentamisen aikana.

Bioetanolitehtaan työllistävä vaikutus sen sijaan on merkittävä. Rakentamisen aikana ja sen jälkeen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan yli 300 henkilötyövuotta.

Kanteleen Voiman käyttöpäällikkö Teija Mäyrä sanoo, että Haapaveden voimalaitos luokitellaan isoksi voimalaitokseksi sen tuottaman sähkökapasiteetin takia. Polttoaineena voimalaitoksella käytetään jyrsinturvetta, puuta ja öljyä. Voimalaitos on teknisen käyttöikänsä puolessa välissä ja se on pidetty hyvin. Tällä hetkellä voimalaitos on tehoreservissä.

Biojalostamohankeen suunnittelu on käynnistetty vuonna 2014 ja tuotanto on tarkoitus käynnistää vuoden 2020 aikana. Syy hankkeen käynnistämiseen on pitkään alavireisenä olleet sähkömarkkinat.

–Haluamme hyödyntää tuottamaamme lämpöenergiaa ja tuottaa höyrynä biojalostamon tarvitsema energia. Näemme, että nestemäiselle biopolttoaineelle liikenteessä on olemassa tilaus.

Mäyrä toteaa, että sekä EU:n että Suomen kansalliset tavoitteet tähtäävät siihen, että liikenteen polttoaineesta biopolttonesteiden osuus tulee tulevaisuudessa kasvamaan.

–Näemme, että Haapavesi on erinomainen paikka biojalostamolle logistisen sijainnin takia. Raaka-ainetta on lähialueella hyvin saatavilla, eikä aivan lähellä ole ketään muita suuria puunkäyttäjiä. Olemassa olevaa voimalaitosta voidaan hyödyntää biojalostamon käyttöön ja synergiaetu siitä, että logistiikkaketjut kulkevat molemmille laitoksille yhtä matkaa ovat kannattavuuden kannalta merkittävät.

Valmis iso Haapakenttä-biopolttoaineterminaali tuo joustoa raaka-aineen varastointiin ja kuljetukseen alueella.

Oma turvetuotanto kahdellatoista suolla jatkuu. Tuotannossa on tällä hetkellä 900 hehtaaria ja saman verran suota on eri luvitusasteissa tulossa käyttöön. Vuoteen 2020 mennessä tuotantoon saadaan arviolta yhteensä 1300 hehtaaria suota.

–Vaikka biojalostamo kääntää voimalaitoksen polttoainevalikoimaa puun puolelle, turpeen käyttö tulee jatkumaan.

Biojalostamohanketta viedään eteenpäin ympäristönäkökulma huomioiden ja teknologiaa suunnitellen. Nyt loppusuoralla oleva ympäristövaikutusten arviointi ovat aikataulullisesti valmiina tämän vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen laitokselle lähdetään hakemaan ympäristölupaa ja rakennuslupia.

Hankekehitys- ja investointipuolella on tehty projektin esiselvitystä ja suunnittelua.

–Seuraavaksi siirrymme tarkempaan jatkosuunnitteluun ja teknologiatestaukseen. Tavoitteena on saada ympäristölupa ensi vuoden loppuun mennessä, jolloin olisimme investointipäätöksessä vuoden 2019 alussa. Rakentamiseen on varattu kaksi vuotta ja vuoden 2020 kesällä aloitettaisiin valmiin laitoksen etanolintuotannon testaus.

Kanteleen Voima näkee, että biopolttoainetta tarvitaan tulevaisuudessa vielä vuosikymmeniä, vaikka sähköautoilu onkin lisääntymässä.

–Suunnitteilla olevan jalostamon 20 vuoden elinkaari sopii mielestämme hyvin yhteen sekä voimalaitoksen jäljellä olevan käyttöiän, että tulevaisuuden energiakehityksen kanssa. Näemme, että sähkömarkkinat tulevat tarvitsemaan säätövoimaa, jota pystymme biojalostamon kanssa tarjoamaan. Kun hanke on toiminnassa, voimalaitosta ajetaan pienellä teholla koko ajan ja kun sähköä tarvitaan, pystymme nopeasti nostamaan tehot ylös.

Tärkeänä kriteerinä Kanteleen Voima nostaa esiin myös työn, jota maakunta tarvitsee.

Tuomo Kukkola Haapavedeltä on tehnyt työelämässä ollessaan metsä- ja turveurakoita ja toteaa, että urakoitsijoiden toiveena on saada pitkäaikaisia ja vakaita päätöksiä energiatuotannon suhteen.

–Poukkoileva energiapolitiikka on johtanut alueen urakoitsija suuriin vaikeuksiin ja pahimmissa tapauksissa omaisuuden realisointiin. On vaikea investoida pitemmällä tähtäimellä, kun tilanne on niin epävarma. Lapsiperheelle tilanne on hankala, koska tulevaisuutta voidaan suunnitella vain vuosi kerrallaan. Hankkeen toteutuminen nähtäisiin paikkakunnalla erittäin hyvänä asiana.