Oulun kaupungintalon pohjakerroksessa voi kuunnella vieraiden ihmisten muistoja hetkistä, jolloin rauha oli läsnä – tai kun se puuttui. Kun muisto on päässyt kuuluville, sama muisto nousee tekstinä kerrosta ylemmäs tilaan, jonka tunnelmaa muokkaavat paitsi muistot, myös se miten teoksen kokijat liikkuvat tilassa.
Muistoilla on Saara-Henriikka Mäkisen, Vertti Luostarisen ja kahdeksan muun Ekho Collective -taiteilijakollektiivin jäsenen äänet, mutta todellisuudessa ne on generoitu tekoälyllä – suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. Mukana on muistoja myös pohjoissaameksi.
Ekho Collectiven toteuttama, kaupungintalolle kolmeen eri kerrokseen sijoittuva Rauhankoneen kerroksia -teos on niin sanottu upottava taidekokemus, eli taiteen kokijalla on mahdollisuus olla osa teosta ja myös muokata sitä. Taidetta ja teknologiaa yhdistävällä Ekholla on kokemusta juuri sellaisista.
Muistoja sisältävä Kertomisen kerros on yksi teoksen neljästä osasta ja ainoa virtuaalinen sellainen. Kuka tahansa voi osallistua jakamalla muistonsa omalla laitteellaan sivustolla rauhankone.eu, vaikka ei kokisi teosta paikan päällä.
“Teos tulee muuntumaan jaettujen muistojen ja kävijöiden vuorovaikutuksen mukaan, joten jokaisen kävijän kokemus on periaatteessa uniikki ja erilainen”, tiivistää taiteilija ja Ekho Collectiven puheenjohtaja Mäkinen.
Tekoälytutkijan testamentti
Rauhankone: tekoälytutkijan testamentti on Oulun yliopistossa opiskelleen tekoälytutkija Timo Honkelan vuonna 2017 julkaistu kirja. Hän kirjoitti sen saatuaan tietää sairastavansa aivosyöpää.
“Isän ajatus oli, että hän haluaa tehdä vielä jotain merkityksellistä”, kertoo tytär Johanna Honkela, joka toimii myös Rauhankone ry:n hallituksessa.
Henkilökohtaisessa teoksessaan Timo Honkela hahmottelee idean Rauhankoneesta, tekoälymallista, joka auttaisi ihmiskuntaa rauhanomaisemman maailman luomisessa. Honkela menehtyi vuonna 2020. Rauhankone ry perustettiin kokoamaan yhteen eri alojen toimijoita päämääränään käyttää tekoälyä rauhanomaisemman maailman luomiseen.
“Tekoälyn ympärillä pyörivä keskustelu keskittyy paljolti uhkakuviin. Ymmärrän pelot ja riskit, ja ne pitääkin tiedostaa. On kuitenkin varmaa, että tekoäly tulee. Se, voimmeko käyttää sitä hyviin tarkoituksiin, on meidän käsissämme”, Honkela muistuttaa.
Johanna Honkela muistaa isänsä paitsi työhön uppoutuneena, myös juttelemassa satunnaisille taksikuskeille ja kanssamatkustajille.
“Isä oli sillä tavalla epätyypillinen suomalainen, että hän sai keskustelun aikaan kenen tahansa kanssa. Muistan monet kerrat, kun matkustimme Ouluun junalla ja isä saattoi jutella niitä näitä vierustoverin kanssa koko matkan”, Honkela hymyilee.
Siitä, että isän perintö nousee yhdeksi keskeiseksi teokseksi Euroopan kulttuuripääkaupunkivuonna, Honkela on innoissaan.
“Taide on todella hyvä kanava tuoda tätä ihmisten tietoisuuteen. Uskon, että isäkin olisi ollut todella iloinen.”
Taiteen ja vallan kohtaaminen
Ekho Collective sai vapaat kädet oman Rauhankoneensa luomisessa. Honkelan teoksesta kumpuavat ajatukset ovat siinä vahvasti läsnä.
“Lähdimme työstämään tätäkin teosta työpajojen muodossa. Se, että saimme kaupungintalolta käyttöömme kaksi päällekkäistä tilaa, joiden välissä on lasikatto, muovasi teosta myös”, kertovat Mäkinen ja Luostarinen.
Tavoitteena oli rakentaa teos, joka ei tarjoaisi yhtä tulkintaa, vaan mahdollistaisi yleisön luoda omia tulkintojaan.
Näin ollen myöskään ”rauhaan” ei teoksessa viittaa pelkästään sodan vastakohtana, vaan rauha-teeman ympärille kirjoitetut muistotarinat ovat monenlaisia ja -tasoisia emotionaalisia sisältöjä.
“Verkkosivujen kysymykset vaihtelevat ja tukevat muistojen kirjoittajaa. Mukana on myös tekoälyä, joka osaa pyytää tarinan kertojaa syventämään tekstiään”, taiteilija ja datatieteilijä Luostarinen paljastaa.
Luostarisen vastuulla ovat teoksen dataan ja tekoälyyn liittyvät osat, jotka eivät suoraan näy kokijalle, mutta joiden eteen on tehty iso työmäärä.
“Teoksen toteutus on ollut teknisesti haastavaa. Emme ole ennen toteuttaneet näin suoraa vuorovaikuttamisen väylää verkkokäyttäjien ja fyysisen installaation välillä. Kaikkiaan teoksen toteuttamisessa on ollut mukana noin sata ihmistä.”
Se, että teos sijaitsee juuri Oulun kaupungintalolla, herättää Mäkisessä mielleyhtymiä.
“On upeaa, että kaupungintalon ovet avataan kulttuuripääkaupunkivieraille. Keskimmäinen osa sijaitsee aivan valtuustosalin vieressä. Siinä tapahtuu taiteen ja vallan kohtaaminen. Päättäjäthän ovat rauhan rakentajina avainroolissa.”
Rauhankoneen kerroksia on koettavissa Oulun kaupungintalolla 15.1.–31.12. Vapaa pääsy. Vierailuaika on varattava ennakkoon Oulu2026-verkkokaupasta.
Oulu2026-organisaation toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen löysi Timo Honkelan Rauhankoneen toimiessaan Oulun yliopistoseuran hallituksen jäsenenä.
“Yliopistoseura nimeää vuosittain Vuoden alumnin Oulun yliopistosta valmistuneiden joukosta. Kunniamaininnan saa omalla alallaan erityisen ansioitunut henkilö. Timo Honkelan nimi nousi esiin, mutta hänen tiedettiin olevan jo hyvin vakavasti sairas.”
Rantala-Korhonen etsi Honkelan Rauhankone-kirjan käsiinsä ja vaikuttui hänen ajatuksistaan.
“Silloin ei Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ollut vielä alkanut, mutta Euroopan kulttuuri-ilmastossa oli säröjä – valeuutisia, tahallista väärinymmärtämistä ja vahvistuvaa polarisaatiota.”
Rantala-Korhonen vei ajatuksen Rauhankoneesta Ekho Collectivelle, jonka Laila-teoksesta oli vaikuttunut aiemmin. Rauhankonetta käsittelevä vuorovaikutteinen taideteos oli mukana jo Oulun satasivuisessa hakukirjassa.
“Rauhankoneen perusajatus istuu saumattomasti yhteen kulttuuri-ilmaston kanssa. Sodat ja konfliktit eivät synny itsestään, ne johtuvat ihmisten päätöksistä ja kyvyttömyydestä ratkaista ongelmia ilman väkivaltaa. Toivon, että Rauhankoneen kerroksia -teos saa jokaisen pohtimaan omaa suhdettaan rauhaan. Sodan voi sytyttää pieni joukko ihmisiä, mutta rauhan ylläpitämiseen tarvitaan meitä kaikkia.”
Tutustu myös muihin kiinnostaviin teoksiin ja tapahtumiin Oulu2026-mediassa
Sanginkonnun kiehtovat taiderastit houkuttelevat ulkoilemaan – Katso vinkit päiväretken viettoon