Vielä ehdit: Kil­pai­lu­ku­via kat­sot­ta­vis­sa! Osal­lis­tu sinäkin Py­hä­jo­ki­seu­dun ke­sä­ku­va­ki­saan

Latauksia tehty jo paljon: So­vel­lus Py­hä­jo­ki­seu­dun lu­ke­mi­seen on nyt valmis –Näin hel­pos­ti lataat sen kän­nyk­kää­si

Mainos: Vielä ehdit hyö­dyn­tää ke­sä­tar­jouk­sem­me, tilaa Py­hä­jo­ki­seu­tu tästä!

Sel­vi­tys: Turpeen ener­gia­käyt­tö vä­he­ne­mäs­sä no­peas­ti lä­hi­vuo­si­na

Turpeen käyttö ja sen poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt laskevat Suomessa vähintään 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä markkinaehtoisesti päästöoikeuden hinnan noustessa ja jo kevyiden veronkorotusten avulla. Ainoastaan tilanteessa, jossa päästöoikeuden hinta ei nousisi ja turpeen verotukseen tehtäisiin skenaarioista kevyempi korotus, turpeen kilpailukyky olisi lähellä metsähaketta vuonna 2030. Arvio sisältyy suunnittelu- ja konsultointiyhtiö AFRY:n työ- ja elinkeinoministeriölle tekemän selvityksen skenaarioihin.

Turpeen energiakäytön kehitystä tarkastelevan selvityksen mukaan mitä korkeampi on päästöoikeuden hinta, sitä suurempi on turpeen käytön päästövähenemä jo vuonna 2025. Matalan päästöoikeuden hinnan skenaariossa päästöt laskevat noin puoleen viime vuosien tasosta vuoteen 2025 mennessä. Perushintaskenaariossa saavutetaan kevyemmällä veronkorotuksella jo 78 prosentin päästövähennys vuonna 2025 ja tiukemmalla veron korotuksella 84 prosentin päästövähennys. Matalan päästöoikeuden ja kevyemmän verotuksen skenaariossa päästövähennykset jäisivät pienemmiksi.

– Selvitys osoittaa, että hallituksen politiikka toimii ja turpeen energiakäyttö näyttäisi puolittuvan nykyisin ohjauskeinoin markkinaehtoisesti hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Selvitys antaa hyvää pohjaa hallituksen energiaveropäätösten tueksi, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä selvityksen tuloksia.

AFRY:n selvityksessä tarkastellaan energiaturpeen käytön kehittymistä Suomessa erilaisilla päästöoikeuden hinnoilla ja turpeen verotasoilla. Tavoitteena on luoda käsitys turpeen käytön markkinaehtoisesta kehityksestä ja erilaisten verotasojen merkityksestä. Selvityksessä on arvioitu myös investointitarpeita ja osittain myös muita vaikutuksia, jos energiaturpeen käytöstä päätettäisiin kokonaan luopua Suomessa nopeutetulla aikataululla.

Jos turpeesta luovuttaisiin nopeasti, aiheutuisi vähintään 360-460 miljoonan euron kustannukset. Turvetta käyttävien voimaloiden nykyisessä kattilakannassa on edelleen paljon kattiloita, joille turpeen käyttö on teknisesti välttämätöntä. Turpeen käytön nopeasta luopumisesta aiheutuisi arviolta noin 150-250 miljoonan euron investoinnit nykyisiin kattiloihin. Lukuun sisältyy suuria epävarmuuksia, jotka johtuvat kattiloiden yksilöllisistä ominaisuuksista.

Lisäksi turpeen tuotannon loppuminen aiheuttaisi turpeen tuotantoon käytettyjen kenttien, koneiden ja rakennusten arvon laskua, jonka AFRY arvioi toimijoilta kerätyn tiedon perusteella olevan noin 210 miljoonaa euroa. Arviosta puuttuu kone- ja kuljetuskaluston arvo sellaisilta yrityksiltä, jotka ovat ulkoistaneet kone- ja kuljetuskaluston.

Turpeen käytön väheneminen vaikuttaa myös turvetuotantoon tarvittavan työvoiman määrään. Turvetuotannon suora työllisyysvaikutus on Koneyrittäjät ry:n arvion mukaan tällä hetkellä hieman yli 2000 henkilötyövuotta Suomessa. Arvion mukaan henkilötyövuosien määrä laskee lineaarisesti turpeen tuotannon laskiessa. Veronkorotuksella vaikutetaan eniten henkilötyövuosiin vuonna 2030, jolloin laskelmien mukaan päästöoikeuden hinnan perusskenaariossa kevyemmällä veronkorotuksella henkilötyövuosia käytettäisiin 394 henkilötyövuotta ja tiukemmalla veronkorotuksella vain 97 henkilötyövuotta.

– Nyt kannattaa keskittyä turpeen käytön vähenemisen vaikutusten hillitsemiseen ja siihen, että saamme mahdollisimman hyvin käytettyä EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) varoja tukemaan turpeen energiakäytön vähenemistä, turvealan yritysten uusia elinkeinomahdollisuuksia ja työntekijöiden uudelleen koulutusta, ministeri Lintilä korostaa.

Turpeen käytön vähenemisellä on vaikutuksia myös muihin turpeen käyttömuotoihin. Turpeen käytön vähentyessä sen mahdollisuudet tukea Suomen energiasektorin huoltovarmuutta vähenevät. Energiajärjestelmän perustuessa entistä enemmän uusiutuviin energiamuotoihin voi energian saatavuus muuttua hetkellisesti ja vakavissa häiriötilanteissa nykyistä haastavammaksi.

Turpeella on energiakäytön lisäksi myös muita käyttökohteita. Energiaturpeen noston yhteydessä voidaan nostaa kasvualustana ja kuivikkeena käytettävää vähemmän maatunutta pintakerrosta. Kasvualustaksi ja eri kuivikelajeiksi sopivien turvejakeiden korjaamisen taloudellinen kannattavuus perustuu vahvasti siihen, että niitä tuotetaan energiaturpeen korjaamisen yhteydessä.

Turvetta voidaan käyttää myös aktiivihiilen valmistuksessa, täyte- ja lujiteaineena komposiittirakenteissa sekä hoitoturpeena. Nämä turpeen käyttökohteet ovat erillistä toimintaa korjuusta lähtien, eikä energiaturpeen käytöllä ole vaikutusta näiden tuotantoon.