OULAINEN Selvitys Jokilaaksojen alueen mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon järjestämiseksi tulevaisuudessa on loppusuoralla. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin JokiMieli -suunnitelman selvitystyötä tekemään nimitetty Jyrki Seppä luovuttaa selvitystyön tulokset lokakuun alussa sairaanhoitopiirin johtajalle Hannu Leskiselle.
Oulaskankaalla järjestetyssä yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kuulemistilaisuudessa Seppä avasi selvitystyön tämän hetkistä tilaa. Lisäksi hän halusi kuulla ehdotuksia ja ideoita siitä miten yksityinen sektori ottaa JokiMieli -suunnitelman strategiset toimintatavat omiksi tavoitteikseen.
Selvitystyön strategisia päämääriä ovat asiakkaiden tarpeita lähtevät lähipalvelut, jotka tukevat arjessa pärjäämistä, tuovat voimavaroja laitoshoidosta avohoitoon, kuntoutukseen ja asumisen tukemiseen. Nämä JokiMieli -suunnitelmaan kirjatut tavoitteet ovat toteutuneet vain selvitystyön mukaan vain osittain Oulun eteläisellä alueella, koska osa kunnista ei ole sitoutunut tavoitteisiin.
Seppä sanoo, että yksi osasyy tavoitteiden toteutumattomuuteen on ajattelutavan vaikeus psykiatrisen avohoidon palvelujen kehittämiseen.
Selvitystyössä otetaan huomioon kehittämisehdotuksia palveluasumiseen, jalkautuvien mallien kehittämiseen ja ongelmien varhaisen vaiheen tunnistamiseen. Tulevassa strategiassa sairaalahoidon määrä optimoidaan.
–Konkreettisia toimenpiteitä tulevat olemaan palveluprosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen ja hoidon jatkuvuuden turvaaminen. Myös hoitojärjestelmät ja eri potilasryhmien hoito-ohjelmien ja hoitoketjujen kuvaukset ovat mukana uudistuksessa. Tarvitaanko tulevaisuudessa esimerkiksi rakennuksia, koska palveluasumista kehitetään kohti seinätöntä mallia ja kotikuntoutukseen tulee yhä vahvemmin mukaan virtuaalisuus.
Kuntouspalvelut Sähäkkä Oy:n toimialajohtaja Anu Vuolukka sanoo, että käytännön kokemuksia arjesta pitäisi vaihtaa aiemmin, koska samaan ideaan tullaan eri suunnista ja kokemuksia esimerkiksi digitaalisista palveluista kuntoutuksesta on olemassa.
–Meidän yrityksessämme niitä on kokeiltu ja niistä on luovuttu, koska ne eivät sovi kaikille. Tässä kokonaisuudessa näen ongelmana myös sen, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vahvasti kilpailutettu toimiala ja järjestämiskäytännöt kilpailutuksineen menevät puitesopimusten mukaisesti. Asiakkaalla niissä ei ole roolia ja se tarkoittaa sitä, että me palveluiden tuottajat päätämme heidän puolestaan mitä he tarvitsevat. Lähtökohtaisesti iso haaste on jo siinä, että asiakasryhmiä kohdellaan tällä hetkellä massana. Miten me tunnistamme joukosta yksilöt ja pystymme vastaamaan heidän tarpeisiinsa? Kun ihminen pystyy hyötymään virtuaalisista palveluista kuntoutuksessa, hänen toipumisensa on jo pitkällä. Nopea siirtyminen laitoshoidosta avohoitoon ei ole mahdollista ilman polkuja matkalla siihen, että siirtymä tapahtuu hallitusti.
Toimitusjohtaja Jani Honkimaa Pohjanmaan Kuusistokoti ry:stä näkee, että virtuaalisuus mielenterveystyössä ei tunnu hyvältä asialta.
–Yksinäisyys on niin iso osa mielenterveysongelmaisen elämää, että koen tärkeänä kohtaamiset kasvokkain. Myös tietotekniset taidot ovat osalla potilaista todella heikot. Sukupolvi tietenkin vaihtuu, mutta vielä kauan on niitä ihmisiä, joiden digitaalinen osaaminen ei ole vahvaa. Kun osaaminen on vaikeaa jo puhelimen kanssa, palveluiden muuttuminen virtuaaliseksi tuntuu heidän kohdaltaan isolta harppaukselta. Selvitystyö mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon suunnitelmista on valmistumassa jokilaaksojen alueella
Jokilaaksojen alueen mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon visio vuoteen 2025 on, että arjessa pärjäämistä tukevat, oikea-aikaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä joustava psykiatrinen hoito toimivat portaattomasti.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Karentian toimitusjohtaja Pekka Poukkula yhtyy useiden muiden toimijoiden esille tuomaan seikkaan siitä, että perushaaste on kilpailutusten mukanaan tuoma paketointi, jota asumispalveluissa haetaan. Hän haastaa esityksellään kilpailutuksista vapaan mallin, jossa tulevaisuuden asumispalveluiden mallia kuvaillaan kolmella sanalla.
–Joustavuus, vuorovaikutuksellisuus ja yksilöllisyys ovat ikään kuin yksilöllisen arkkitehtisuunnittelun malli rakentaa pakettia. Tuloksena ideoinnista on Hyvinvointitalo, jonka alla toimii hyvin monenlaisia ja monentasoisia palveluita.
Yhtenä niistä voisi olla pitkäaikainen palveluasuminen, joka tarjoaa tiivistä tukea sitä tarvitseville.
–On tärkeää muistaa, että Hyvinvointitalo voi olla myös pitkäaikainen koti joillekin ja sen pitää myös tuntua kodilta. Sen rinnalla voi olla lyhytaikaisempaan tarpeeseen sopiva, jopa sairaalajaksoja korvaava kuntoutusta ja hoitoa tarjoava malli. Osalle se voisi olla sairaalahoidon jatkumo ennen omaan kotiin siirtymistä. Sen sisällä voi olla myös liikkuvaa hoitoa ja kuntoutusta. Ihmiset asiakkaan ympärillä eivät muuttuisi vaan asiakkaan tarve määrittelee palvelut. Toimijoita voi olla useita, mutta silti asiakas saa tarvitsemansa tuen yhden katon alta.
Poukkula näkee, että myös muu kuntoutusta tukeva toiminta, jota eri toimijat tarjoavat sopii hyvin yhdeksi palikaksi Hyvinvointitalo -malliin.
–Mukana voi olla julkinen toimija, yksityinen toimija ja myös järjestö. Verkostoituminen on tärkeää henkilökunnan osaamisen takia, jolloin pystytään hyödyntämään eri toimijoita.
Poukkula toteaa myös, että keskustelu innovatiivisesta tulevaisuudesta sen rinnalla, että asumispalvelut yksityisellä puolella määritellään jo neliöissä hyvin tarkasti, on kohtuuton.
–Tulevaisuuden hyvinvointiyksikkö voi olla esimerkiksi neljä omakotitaloa, ja niiden wc- tai huonetilojen koot neliöllä suuntaan tai toiseen eivät voi olla ehto palveluntarjoamiselle. Asumisen pitää tietysti olla laadukasta, mutta laadun tae ei ole lähteä viemään palveluita seinät edellä. Sisältö on se, jolla pitäisi mennä eteenpäin. Asiakkaiden tarpeiden pitäisi ohjata innovointia siitä, millaista palvelua tulevaisuudessa tarjotaan.
Poukkula muistuttaa myös siitä tulevaisuudessa palveluiden tavoitteiden pitää olla mahdollisimman lähellä tavanomaista ja itsemääräämisoikeuksia kunnioittavaa.
–Se tarkoittaa eri asiaa eri ihmisille. Esimerkiksi kehitysvammapuolella itsemääräämisoikeuden vahvistaminen on parantanut heidän elämänlaatuaan. Meidän täyttyy ammatti-ihmisinä miettiä enemmän vuorovaikutuskeinoja ja elämyksellissyyttä. Tavoitteiden on hyvä olla korkealla.
Visiona on yhdenvertainen ja joustava palvelu
Nyt valmistumassa oleva JokiMieli suunnitelma on myös PoPSTerin mukainen tavoitetila, jossa työnjakoa ja vastuita eri ammattiryhmien ja toimijoiden välillä uudistetaan niin mielenterveys- kuin päihdepalveluissakin, jotta yhdenvertainen palveluiden saatavuus turvataan.
Tavoitteena on mahdollistaa yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin mukaantulo psykiatriseen hoitojärjestelmään.
Jokilaaksojen alueen mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon visio vuoteen 2025 on, että arjessa pärjäämistä tukevat, oikea-aikaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä joustava psykiatrinen hoito toimivat portaattomasti.
Jokilaaksojen alueen muodostaa 17 Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläisen osan kuntaa. Alueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä psykiatrisen hoidon nykytilannetta on kartoitettu poimimalla asiaan liittyvää indikaattoritietoa kansallisista rekisteritietolähteistä, keräämällä talous- ja toimintatietoja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin raportointijärjestelmistä sekä tekemällä kysely Jokilaaksojen alueen yhteistoiminta-alueille ja kunnille.
