Säteilyturvakeskus julkaisi tuoreimman valvontatuloksen, joka koskee Fennovoiman Hanhikivi 1:n ydinvoimalahanketta. Tulos kohdistuu toukokuun alusta elokuun loppuun tehtyyn valvontaan.
Projektipäällikkö Janne Nevalainen STUKilta kertoo, että tuloksen voi paketoida kahteen pääkohtaan.
–Fennovoima toimitti rakentamislupahakemuksen valtioneuvostoon vuonna 2015. Samassa yhteydessä yhtiö toimitti STUKille perustilaselvityksen, josta tulee julki laitospaikan ympäristön perustila. Selvitys sisältää laajoja asiakokonaisuuksia, joita käytetään pohjana kun säännöllinen ympäristön säteilyvalvonta alkaa voimalan käynnistymisen jälkeen. Fennovoiman toimittama aineisto ei ollut täydellinen. Aineiston täydentämiseen annettiin lisäaikaa vuoden 2018 loppuun. Täydennysaineiston toimittaminen on viivästynyt rakentamislupahakemuksessa ja ensimmäisessä luvitussuunnitelmassa esitetystä arviosta, Nevalainen vertaa.
STUKin seurannan perusteella aineistotoimitukset ovat jäljessä noin 500 päivää. Nevalainen korostaa, että vaikka toimitukset ovat jälkijunassa, on Fennovoima päivittänyt luvitussuunnitelmaa säännöllisesti.
–Hanke on Fennovoimalle ensimmäinen. STUKin näkemys onkin, että toimitusviiveet johtuvat pääosin projektin ja toimitusketjun oletettua hitaammasta organisoitumisesta. Fennovoiman johtamisjärjestelmän kehitys on ollut tähän mennessä hidasta. Samoin suunnitelluista rekrytoinneista ollaan jäljessä, Nevalainen jatkaa.
Plussapisteittä energiayhtiö ei jää.
–Kanssakäymisessä on havaittu, että Fennovoima palauttaa keskeneräisiä tai huonolaatuisia aineistoja laitostoimittajalle eikä toimita niitä STUKin käsittelyyn.
Nevalaisen ja STUKin apulaisjohtaja Tapani Virolaisen kanta on yhteneväinen. Suunta on hyvä.
–Kokonaisuudesta on hyvä näkemys. Sanottaisiinko nyt näin, että hampurilainen on hyvä, vain pihvi vielä uupuu, Virolainen vertailee.
Valvontaesimerkiksi kaksikko kertoo touko- ja elokuulta reaktoripainesäiliöseurannan. Yksi keskeisistä tarkastuskohteista on painesäiliöön valittavien materiaalien soveltuvuus ja kestävyys suunnitellulle 60 vuoden käyttöiälle.
–Merkittävimpiä STUKin päätöksiä oli niin sanotun sydänsiepparin suunnittelun ja valmistuksen vaatimusten hyväksyntä. Sydänsieppari estää mahdollisessa reaktorionnettomuudessa ydinpolttoaineen pääsyn maaperään ja se on jäähdytettävissä kontrolloidusti, Nevalainen opastaa.
Fennovoiman laitosalueen ympäristön tilaa seurataan jatkuvasti, kertoo puolestaan Pia Vesterbacka STUKin laboratorionjohtaja. Säteilyvalvonnan tarkoituksena on valmistaa, että väestön säteilyalttius pysyy niin alhaisena kuin mahdollista eikä asetettuja raja-arvoja ylitetä. Samalla seurataan mahdollisia lyhyen ja pitkän aikavälin muutoksia ympäristön säteilytasossa.
–Näytteitä kerätään maa- ja vesiympäristöstä, elintarvikkeet mukaan lukien. Vuosittain analysoidaan noin 300 näytettä kultakin voimalaitokselta, Vesterbacka listaa.
Fennovoiman suunnitelmissa Hanhikivi 1 otetaan käyttöön vuonna 2024. Käyttöönoton jälkeen laitos tuottaa paitsi energiaa myös käytettyä ydinpolttoainetta, jonka loppusijoituspaikkaa ei ole vielä ratkaistu. Kesäkuussa 2016 Fennovoima solmi 10-vuotisen yhteistyösopimuksen Posiva Solutions Oy:n kanssa, jossa energiayhtiö hakee ratkaisua ydinpolttoaineen loppusijoitukseen.
Samaan aikaan Fennovoima aloitti YVA-prosessin, jonka työ- ja elinkeinoministeriö arvioi. Loppusijoituspaikaksi on ehdolla kaksi vaihtoehtoa, jotka ovat Pyhäjoella ja Eurajoella. Lopullinen päätös loppusijoituspaikasta tehdään 2040-luvulla.