Suomen Kylät ry ja Suomen Tieyhdistys ry etsivät Suomen surkeinta kylätietä.
Tämän kesän päällystysbuumi on helpottanut tieverkon tilannetta monin paikoin, mutta Suomen Tieyhdistys ry ja Suomen Kylät ry ovat huolissaan maaseudun kyläteistä. Kyläteiden merkitys kotimaiselle energiantuotannolle ja maataloudelle sekä työssäkäynnille ja ihmisten hyvinvoinnille on suuri.
Suomen kaupunkien kasvu ja rakentaminen tukeutuu vahvasti maaseudun tiestön varrelta saatavien raaka-aineiden varaan. Kylätiet ja niiden varaan rakentuva aktiivisuus tuottaa monenlaista taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä maaseudulle että kaupunkeihin.
– Hallitus on osoittanut budjetissa noin 210 miljoonaa tieverkon korjausvelan alentamiseen ja se tulee todella tarpeeseen. On erinomaista, että kahtena peräkkäisenä vuonna teiden kuntoon laittamiseen satsataan. Toivottavasti hyvät kokemukset ohjaavat kehitystä pysyvään perusväylänpidon tason nostoon, toteaa Suomen Tieyhdistys ry:n toimitusjohtaja Simo Takalammi tiedotteessa.
– Kilpailun tavoitteena on pitää tiestön kuntoa ja kylien saavutettavuutta esillä. Kysymys on niin maaseudun asukkaiden turvallisuudesta kuin koko maan huoltovarmuudesta. Haluamme tällä kilpailulla herättää keskustelua ja viedä viestiä päättäjien suuntaan eduskuntaan saakka, toteaa tiedotteessa Suomen Kylät ry:n maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo.
Viime vuonna kilpailun voitti kuva nimeltä ”Vauvakin saa maidon vaahdotettuna” Vihdin Laurintieltä. Vuoden 2024 aikana Laurintie on laitettu kuntoon. Tien pohjaa on parannettu ja se on uudelleen päällystetty asfaltilla.
– Laurintiestä on muotoutunut Suomen paras kylätie, kiittelee kilpailun viimevuotisen voittokuvan ottanut Sanna Rantanen.
Suomen surkeimmat kylätiet oli vuonna 2023: Laurintie, mt 11319, Otalampi, Vihti ja vuonna 2022: Siikajoentie, mt 807, Siikajoki.
