Päivittyvä nimilista: Kevään 2022 uudet yliop­pi­laat: Katso ni­mi­lis­ta täältä

Radio Kaleva: Täältä voit kuun­nel­la kanavaa netin kautta

Mainos: Läheltä näkee kauas. Tutustu Py­hä­jo­ki­seu­tu Digiin 1 kk 1 €. Tilaa tästä.

Työt­tö­myys­lu­vun alen­tu­mi­nen on­nis­tui: Yri­tyk­set li­sän­neet työ­voi­maa

Elinkeino- ja kehitysjohtaja Jarmo Soinsaari antaa paikallisille yrityksille ison kiitoksen työllisyyden parantamisesta. Oulaisten työttömyys laski alle 10 prosenttiin.

Myönteiset talousnäkymät heijastelevat myös Pyhäjokialueelle. Oulaisten elinkeino- ja kehitysjohtaja Jarmo Soinsaarelle toukokuun työllisyystilastojen analysointi oli mieluinen tehtävä, sillä Oulaisissa päästiin nyt alle 10 prosenttiin työttömyysluvussa. Se on ollut yksi hänen työnsä tavoitteista.
Myönteiset talousnäkymät heijastelevat myös Pyhäjokialueelle. Oulaisten elinkeino- ja kehitysjohtaja Jarmo Soinsaarelle toukokuun työllisyystilastojen analysointi oli mieluinen tehtävä, sillä Oulaisissa päästiin nyt alle 10 prosenttiin työttömyysluvussa. Se on ollut yksi hänen työnsä tavoitteista.

PYHÄJOKIALUE Toukokuun lopussa valmistuneet työllisyyttä ja työttömyyttä mittaavat tilastot ovat Pyhäjokialueelle mieluista luettavaa. Positiivinen sävy leimaa myös koko maakuntaa, sillä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on nyt noin 1500 henkilöä vähemmän vailla työtä kuin vuosi sitten. Prosentteina työttömyysaste oli toukokuussa 12,8. Yhteensä työttömiä on 23 850 henkilöä.

Pyhäjokialueella, kuin myös koko maakunnassa, pienin työttömyysprosentti on Merijärvellä. Siellä työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on 7,5. Vastaava luku Pyhäjoella on 8,9, Oulaisissa 9,5, Raahessa 9,8, Haapavedellä 10,7 ja Kärsämäellä 11,3.

Elinkeinoelämän virkeyttämiseksi Oulaisissa nelisen vuotta työtä tehnyt elinkeino- ja kehitysjohtaja Jarmo Soinsaari on tyytyväinen. Yksi tavoite on jälleen saavutettu. Elinkeinotyön tavoitteeksi asetettiin työttömyysprosentin saaminen alle kymmeneen. Nyt rajapyykki on alitettu, mutta hyvään olotilaan ei auta jäädä tuudittautumaan. Työtä on tehtävä ja uusien työpaikkojen saamiseksi heitettävä ideoita ja suunnitelmia verkostomaisessa toimintaympäristössä. Soinsaari uskoo, että työttömyystilastoissa voidaan pysyä nyt saavutetulla tasolla parantuneiden talousnäkymien ansiosta.

–Suomen, Euroopan ja muun ympäröivän maailman tilanne heijastuu myönteisesti myös meille. Kun yrityksillä käy kauppa, uskalletaan täällä tehdä myös investointeja ja lisätä henkilökuntaa, hän kiteyttää.

Merkittävimpiä muutoksenmahdollistajia ja työttömyyslukujen korjaajia ovat hänen mukaansa nimenomaan yritykset. Iso painoarvo on myös kuntien imagotyöllä. Sen rakentaminen erinomaiseksi asukkaille ja yrityksille on yksi tärkeimpiä tehtäviä elinvoiman lisäämisessä tulevaisuudessakin.

Kuluneen vuoden aikana paikkakunnalla yksi suurimmista toimintansa kasvattajista on rakennusala. Lehto Groupin työllistävä vaikutus tuntuu alueellisesti, mutta Soinsaari on iloinen siitä, että yritykset katsovat tulevaisuuteen avoimin mielin.

Erilaisissa tapahtumissa ja verkostoitumistilaisuuksissa alueen mahdollisuuksista puhuva Soinsaari on saanut kokea, että työ elinvoiman lisäämiseksi on noteerattu.

–Avointen työpaikkojen määrä ja työllistymisluvut ovat parantuneet. Minulta on tultu kysymään, miten me tämä täällä Oulaisissa on tehty ja olisiko meillä jotain sellaista, mistä muualla voitaisiin ottaa oppia, hän sanoo.

Tehokas markkinointi on yksi asia, jonka puolesta Jarmo Soinsaari tekee mielellään työtä. Tyhjillään olevat toimitilat alkavat täyttyä. Se ei kuitenkaan ole mikään mittari, jolloin yrityskentällä oltaisiin ”valmiita”.

–Nyt on ollut vielä toimitiloja, joita tarjota, mutta pitää katsoa tulevaisuuteen. Uusien toimitilojen rakentaminen, kuten esimerkiksi Kivisenkankaalle uuden hallin rakentaminen, on otettu keskusteluun. Minkään yrityksen tuleminen ei saa kariutua siihen, ettei tilakysymyksiä onnistuttaisi ratkaisemaan, hän painottaa.

Yrittäjyyspolkua suunnitteleville, mutta myös toimintaa laajentaville, Soinsaarella on selkeä ja rohkaiseva viesti.

– Apua ja neuvoja saa tulla kysymään aina. Parhainta vuorovaikutusta on sellainen, että jutellaan asioista ihminen ihmiselle ja etsitään ratkaisuja asioihin. Tässä ollaan rinnallakulkijoita yrittäjien kanssa, hän korostaa.

Kuntien virkamiesten ohella neuvoja ja kasvutukea antavat seutukunnalliset hankkeet ja kehitysprojektit. Suomessa on käytössä myös yrityskummitoiminta.