Lasten ja nuorten harrastaminen on Oulaisissa paljon paremmalla tasolla nyt kuin aiemmin. Hyvinvointijohtaja Sanna Mäyrä on iloinen siitä, että Harrastamisen Suomen mallilla ja Polku-hankkeella on saatu jokaiselle kouluikäiselle lapselle mahdollisuus olla mukana tekemässä itselle mieluista touhua.
Tähän mennessä saatujen kokemusten myötä kerhoilun on koettu olevan lapselle ja nuorella tärkeä side tunteesta, että kuuluu "johonkin". Kerhoaiheet on suunniteltu toivotuista sisällöistä. Oulaisissa toiminta on pystytty istuttamaan osaksi koulupäiviä, joko ennen tai jälkeen varsinaisen kouluajan ympärille.
Tämä on lisä, joka täydentää jo olemassaolevia harrastusmahdollisuuksia. Eri-ikäisten työkyvyn ylläpitämistä ja ikäihmisten liikuntapalveluita ei ole unohdettu. Niitä pyöritetään myös hanke-eurojen myötä.
– Onhan tämä välillä melkoista hankehumppaa, hän tuumaa, mutta on tyytyväinen siihen, että hankkeiden turvin saadaan paikkakunnalle monipuolista tekemistä.
Mäyrä nostaa esille vapaaehtoisten tekijöiden pyörittämien järjestöjen tekemän tärkeän työn, joka on pohja monialaiselle harrastamiselle paikkakunnalla.
Päihdeasioissa paikkakunnalla on menty myönteisempään suuntaan, mutta Mäyrä näkee nuorille tehdyistä kyselyistä, että myönteinen asenne huumausaineita kohtaan on kasvussa. Kun tilanne on tiedossa, sille aletaan heti tehdä toimia.
– Ennaltaehkäiseviä toimia on paikkakunnalla kehitetty jo pitkään. Näidenkin tulosten jälkeen toimintaa suunnataan entistä tarkemmin oikeisiin kohteisiin, hän lisää.
Huhtikuun alussa hyvinvointi-toimialan toiminta laajenee.
– Silloin myös kotouttaminen on osa meidän toimintaamme, Mäyrä kertoo.
Toinen positiivinen asia, joka koetaan kuntalaisten keskuudessa oman hyvinvoinnin edistämiseen kannustavaksi tekijäksi on uimahalli Lähde. Toimintaa on kehitetty niin, että nyt normaalin uintikokemuksen ohessa on hyvin monenlaisia vesiliikuntaryhmiä.
– Viime vuonna tuli uimahallissa kävijäennätys. Käyntikertoja kirjattiin 58909, missä on kasvua edellisvuoteen noin 5000 käyntiä, Mäyrä iloitsee ja haluaa nostaa esille uimahallin psyko-sosiaalisen merkityksen.
Sanna Mäyrän ja hyvinvointilautakunnan harteilla lepää kaikenikäisten kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja seuraaminen. Taustatukena ovat niin valtakunnalliset kuin maakunnallisetkin mittarit siitä, millaisessa kunnossa paikkakuntalaiset ovat. Tiedot ja tutkitut tulokset ovat tarkassa syynissä ja niitä käytetään päätöksenteon pohjana. Juuri hiljattain Mäyrä ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä on vetänyt yhteen laaja-alaisen hyvinvointiraportin, jossa on ruodittu sekä kaupungin omaa tekemistä että kuntalaisilta saatuja kokemuksia.
Mäyrä painottaa, että työtä hyvinvoinnin eteen tehdään suurella sydämellä.
– Meillä on ihminen keskiössä. Jokainen työntekijä miettii työtä tehdessään, että miksi teen sitä, mitä teen, Mäyrä sanoo.
Kuntalaisten parhaaksi tehdään isoja ja pieniä tekoja arjen helpottamiseksi. Esimerkiksi luistelukentän pukukopeille ei ollut opastusta, eikä niitä osattu käyttää.
– Sieltä puuttuivat kyltit, ne laitettiin, hän konkretisoi.
Sanna Mäyrän työtä hyvinvointijohtajana ohjaavat isolta osalta eurot. Suunnittelupöydällä on hankintoja ja investointeja, joista suurimpana ja ajankohtaisimpana uuden monitoimitalon rakentaminen Oulaisiin. Käyttäjäkuulemiset, tutustumiskierrokset eri paikkakuntien vastaaviin kohteisiin ja ideoiden paketointi kaikkia osapuolia parhaalla mahdollisella tavalla palvelevaksi toimintataloksi on antoisaa, mutta haastavaa.
Tilastot kertovat, että kuntalaisia pitäisi kannustaa liikkumaan, kokemaan kulttuuria ja osallistumaan yhteisölliseen tekemiseen. Näitä arvoja uudelta monitoimitalolta odotetaan ja halutaan, puhtaiden liikunta- ja konserttipaikkojen ohessa.
Talous määrittelee paitsi palveluntarjontaa, myös kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Kuten Pohteen koko aluetta koskevassa hyvinvointikertomuksessa nouseekin esille, kuntalaisten ykköshuolena on taloudellinen pärjääminen arjessa.
Tämä näkökulma vaikuttaa myös paikalliseen toiminnan suunnitteluun.
– Olemme miettineet, että pitäisikö olla vielä enemmän kuntalaisille esimerkiksi ilmaiskonsertteja, Mäyrä kertoo.
Kaikukortti, jolla saa maksuttomia pääsylippuja tietyn määrän eri tilaisuuksiin, on Oulaisissa otettu hyvin käyttöön. Se on yksi vastaantulo, jolla mahdollistetaan mahdollisimman monen osallistuminen niin konsertteihin kuin koulutuksiinkin.
Mielenterveydelliset haasteet näkyvät työikäisten työssäjaksamisessa. Mäyrä ynnää, että keskimääräinen eläkkeellejäävä oulaistelainen on 56,2-vuotias. Ikä on huomattavasti maakunnan ja valtakunnan tasoa alhaisempi.
Avustussetelit, joilla pyritään auttamaan ikääntyviä heidän arkiaskareissaan, on jaettu lähiviikkojen aikana. Sanna Mäyrä kertoo näiden palveluseteleiden soveltuvan esimerkiksi lumen aurauksesta tai nurmikonleikkaamisesta aiheutuvien kustannuksien kattamiseen. Hakijoiden keski-ikä oli 84 vuotta. Seteleitä haki tänä vuonna 38 ikäihmistä, jotka asuvat omakotitalossa ja ovat vähintään 75-vuotiaita. Kehittämisrahastojen tuotoista pystytään myös jakamaan palveluseteleitä siivoukseen.