RAAHE Vihannissa toimivan Palvelukeskus Ukonmäen tulevaisuus on edelleen avoin. Raahen kaupunginhallitus pani keskuksen myyntiin, joka poiki yhden jälkitarjouksen. Tarjouksenjättäjä on valmis maksamaan keskuksesta vajaat 1,8 miljoonaa euroa, jonka kaupunki on vailla rakennuksesta.
Ukonmäessä toimii tällä hetkellä 43 asukkaan tehostetun palveluasumisenyksikkö, johon palvelut tuottaa Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Lisäksi keskuksessa on kaksi vuorohoitopaikkaa.
Vihantilaisten keskuudessa Ukonmäkeen kohdistuvat tapahtumat ovat herättäneet kysymystulvan. Jotta epätietoisuuteen saatiin vastauksia, hyvinvointikuntayhtymä järjesti keskustelutilaisuuden keskiviikkoiltana. Aihe keräsi Ukonkantin auditorion tupaten täyteen väkeä. Yksinpuhelua hyvinvointikuntayhtymän Hannu Kallunki, Matti Mäntymaa ja Mervi Koski eivät joutuneet pitämään, vaan yleisöltä suorastaan sateli kommentteja ja kysymyksiä.
Yleisökommenttien punainen lanka oli se, että Ukonmäen tulevaisuuden puolesta on pelko. Pelko siitä, että tehostetun palveluasumisen yksikkö kuihtuu tai lakkautetaan ja vanhukset ja työntekijät joutuvat kilometritehtaalle.
–Näyttää olevan valtakunnallinen buumi, että vanhuksista halutaan eroon, mieshenkilö linjasi yleisörivistön keskeltä.
Kallunki kiirehti hätiin ja vakuutti, että perimmäinen tavoite on turvata asianmukaiset tilat tehostetun palveluasumisen jatkumiseen Vihannissa, tuottipa palvelun julkinen tai yksityinen taho.
Ukonmäen sisäilmaongelma ei ole uutinen. Rakennus korjattiin ja laajennettiin vuosina 2000 ja 2007, tästä huolimatta osa rakennuksessa työskentelevistä oireilee. Rakenteita on tutkittu, mutta teknisen palvelukeskuksen johtajan Pasi Alatalon mukaan, ongelmanaiheuttajaa ei ole löytynyt. Ongelma on sekin, että rakennuksen vanhasta osasta puuttuu paloturvallisuuteen kuuluva sprinklerijärjestelmä.
–Mitä ihmettä yksityinen tekee vanhalla, purkukuntoisella kiinteistöllä? kyseenalaisti naishenkilö.
Kallunki vastasi, ettei hän pysty vastaamaan tarjouksenjättäjän puolesta, mutta yleinen suunta on se, että yksityiset ostavat vanhan kiinteistön alta pois ja rakentavat tilalle nykyiset normit täyttävät tilat.
–Emme näe tilannetta uhkana vaan mahdollisuutena. Jos kaupunki rakennuttaisi uuden palvelukeskuksen, sen kustannus olisi viitisen miljoonaa euroa ja samalla tarjottu kauppahinta jäisi saamatta, Kallunki peilasi.
Yleisön joukosta huolehdittiin myös siitä, että yksityinen palveluntarjoaja nostaa hinnat pilviin ja työ teetetään pienemmällä henkilöstöllä, jolloin katetta jää yrittäjälle enemmän. Mervi Koski linjasi, että tehostetun palveluasumisen järjestämistä valvoo aluehallintovirasto, joka myös määrää montako hoitajaa asukasta kohden on oltava.
Kallunki perusteli, ettei palveluasumisyrittäjyys voi millekään toimijalle olla nopea rahasampo. Tuotto karttuu vasta, kun palvelua varten on toimiva konsepti ja toimintaa takana vuosia.
Useammassa puheenvuorossa huolehdittiin omaishoitajien jaksamisesta. Aiheen esille nosti myös Antti Pekkinen.
–Toisaalta ihan kaikkea ei voi ulkoistaa. Kukapa meistä huolta pitää kuin me itse. Herätään aamulla suupielet ylöspäin, eikä aloiteta päivää nurisemalla miten kurjasti kaikki on, Pekkinen vihjasi. Hän jatkoi, että niin julkinen kuin yksityinen palveluntuottajat ovat yhtä tervetulleita.
–Rakennetaan vaan uusi palvelukeskus, mutta ei pilata sitä heti kiireellä. Monta hyvää rakennusta pilataan sillä, kun on kiire saada rakennus valmiiksi eikä betoninkaan anneta kuivaa rauhassa.
Kallunki perusteli, että niin Ukonmäen kuin muidenkin terveyspalvelujen ennakointiin on aihetta. Pohjois-Pohjanmaalla on tällä hetkellä 75 vuotta täyttäneitä 32 256 henkilöä ja vuonna 2030 ikäryhmän määrä kasvaa 22 223 henkilöllä.
–PoPSTerin (Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto uudistus) tavoitteena on varmistaa asiakaslähtöisyys kaikissa alueen väestölle tuotettavissa sote-palveluissa. Tällä alueella Raahen hyvinvointikeskuksen alueella toimii oma hyvinvointiasema Vihannissa, Pyhäjoella ja Ruukissa. Hyvinvointiasemilta tarjotaan asukkaille kaikki ne sote-palvelut, jotka tällä hetkelläkin ovat käytössä.
Sairaaloiden rooli on suunniteltu siten, että Raahen sairaalassa säilyy perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen lääkäripäivystys, Oulaskankaalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys ja OYS toimii laajana päivystyssairaalana.
Ukonmäen ympärille kehittyneen polemiikin vuoksi esille tulivat myös Raahen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hanna-Leena Mattila ja kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen Liisa Lumijärvi.
–Mietimme hallituksessa vaihtoehtoja, miten palveluasumisyksikön toiminta voidaan turvata myös tulevaisuudessa Vihannissa. Ukonmäen myynti ja sen tuomat vaihtoehdot koettiin yhdeksi vaihtoehdoksi, josta syntyi yksimielinen päätös, Lumijärvi perusteli. Hän pahoitteli, että asian tiedottaminen ei kulkenut parasta rataa, vaan se jätti liian paljon avoimia kysymyksiä pohdittavaksi.
Mattila myönsi samoin, että asiasta tiedottaminen epäonnistui täysin.
–Tästä voidaan ottaa opiksi. Vanhustenhoidosta voi todeta sen, että Raahen kaupungilla on pitkä kokemus vanhustenpalvelujen järjestämisestä. Yksityisen puolen osaltakin 50 vuoden ajalta, joten varmasti normien mukaiset tilat ja palvelut saadaan taattua.
Mattila ja Lumijärvi korostivat, että Ukonmäen kohdalta päätöksenteko on vielä kesken. Ukonmäestä jätetty jälkitarjous käsitellään, mutta virkamiehet ja luottamushenkilöt päättävät miten asiassa edetään. Varsinainen päätöksentekokoneisto Ukonmäenkin tapauksessa on kaupunginvaltuusto.
