Apteekkiuudistus uhkaa tehdä jopa joka kuudennesta Pohjois-Pohjanmaan apteekista kannattamattoman tai tappiollisen.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaalla kannattavuusrajan uhan alla olevia apteekkeja on muutosten voimaanastumisen jälkeen yhdeksän. Vaiheittain etenevän uudistuksen ensimmäinen vaihe alkoi vuoden alussa.
Se on alueen 60 apteekista peräti 15 prosenttia. Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvosen mukaan vaikutusten arviointi on vaikeaa, kun apteekit kohtaavat monia muutoksia samanaikaisesti.
– Tässä tehdään niin monta uudistusta kerralla, että kukaan ei pysy vaikutuksista perillä. Edes viranomaiset eivät pysty arvioimaan vaikutuksia ja apteekkarit joutuvat itse arvioimaan kannattavuuttaan, Hirvonen sanoo.
Yksi keskeinen muutos on lääketaksan leikkaus, jolla valtio saa 30 miljoonan euron vuosisäästön.
Lääkkeiden hinnat Suomen apteekeissa ovat samat. Hinnat ja lääkkeistä saatavan katteen määrää siis valtio ja lääketaksan leikkaus leikkaa suoraan apteekkien katteita.
Lisäksi apteekeilla on ollut tähän asti mahdollisuus sivuapteekkien verovähennykseen. Etuutta ollaan heikentämässä varsinkin sellaisten sivuapteekkien kohdalla, joiden pyörittäminen ei ole ollut Fimean määräämänä ehtona pääapteekille.
Kolmantena heikennyksenä joitain itsehoitolääkkeitä vapautuu yleiseen myyntiin, joskin vasta vuoden 2027 alusta alkaen. Tällaisia ovat närästyksen, ummetuksen ja silmien kuivuuden hoitoon liittyvät lääkkeet, joiden väärinkäytön terveysvaikutukset ovat pieniä.
Hirvosen mukaan tällaisten itsehoitolääkkeiden osuus apteekkien itsehoitolääkkeiden myynnistä on noin kolmannes.
Hänen mukaansa 2000-luvun aikana apteekkien reseptilääkkeiden katteita on pienennetty vähitellen niin paljon, että koko ajan suurempi osuus apteekkien tuloksesta tulee itsehoitolääkkeistä.
Fimea ei kerro maakuntakohtaista arviota tarkempia lukuja kannattamattomuusuhan alla olevista apteekeista, koska sen arvio perustuu apteekeilta kerättyihin ja liikesalaisuuksien piirissä oleviin tietoihin.
Pohjois-Pohjanmaalla harvaan asutulla alueella kahta apteekkia pyörittävä Joosep Kalamägi huokaisi helpotuksesta, kun sivuapteekkien verokohtelua muutettiin valiokunnassa lausuntokierroksen jälkeen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
Kalamäen pääapteekki on Siikalatvan Pulkkilassa ja Fimean edellyttämä sivuapteekki saman kunnan alueella 12 kilometrin päässä sijaitsevassa Piippolassa.
Sivuapteekkeja on kahdenlaisia. Siihen voi olla pääapteekin pitoon liittyvä Fimean asettama edellytys tai Fimean myöntämä oikeus, jolloin sivuapteekin pito on vapaaehtoista.
Koska Kalamäelle on asetettu velvollisuus pitää sivuapteekkia Piippolassa, hän voi hyödyntää sivuapteekkivähennystä 150 000 euroon asti vuodessa. Vapaaehtoisesti sivuapteekkia pitäville vähennys on vain noin 50 000 euroa vuodessa.
Kalamäen mukaan ilman vähennystä Piippolan apteekki ei yksin kannattaisi.
– Jos Piippolan apteekissa ei tehtäisi muuta kuin siihen apteekkiin liittyvää työtä, se ei kannattaisi, Kalamägi sanoo.
Hän saa kokonaisuuden kannattamaan niin, että koko henkilökunta tekee joustavasti molempiin apteekkeihin liittyviä työtehtäviä.
Kalamägi kertoo kääntäneensä kaikki mahdolliset kivet löytääkseen synergiaedut, joita kahden apteekin välillä voi löytää. Esimerkiksi Piippolassa hänen asiakaskuntansa on pääosin niin iäkästä, etteivät asiakkaat voisi asioida verkon kautta.
– Asiakaskunta Piippolassa koostuu pääosin yli 75-vuotiaista.
Kalamägi on Hirvosen kanssa samaa mieltä siitä, että apteekkiuudistuksen vaikutuksia on vaikea arvioida etukäteen. Lääketaksan leikkaus näkyy hänen apteekkinsa tuloksessa arvioilta muutaman tuhannen euron tappiona, mutta itsehoitolääkkeiden myynnin vaikutusta vuodesta 2027 alkaen on vaikea ennustaa.
Fimean arvioissa kannattavuusrajan alapuolella olevaksi apteekiksi lasketaan apteekki, jonka tulos on alla 100 000 euroa vuodessa.
Hirvosen mukaan rajaa ei voi verrata millään tavalla esimerkiksi osakeyhtiöön, koska apteekkarit ovat toiminimiyrittäjiä, joiden tuloksesta pitää riittää rahaa heidän omaa palkkaansa vastaaviin yksityisottoihin sekä yrityksen lainoihin.
Suomen laaja ja kattava apteekkiverkosto on perustunut Hirvosen mukaan historiallisesti sille, että apteekkarilla on näkymä etenemisestä. Pienen apteekin pyörittäminen haja-asutusalueella voi avata myöhemmin mahdollisuuden siirtyä apteekkariksi isompaan kaupunkiin.
– Järjestelmään on liittynyt tällainen ajatus urakierrosta, jolloin on kannattanut lähteä pienempäänkin apteekkiin. Jos ne pienimmät apteekit on kannattamattomia tai hyvin heikosti kannattavia, tulevaisuudessa apteekkarien saaminen vaikeutuu, Hirvonen ennustaa.
Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 830 apteekkia, kun sivuapteekit lasketaan mukaan. Apteekkeja on muutamaa kuntaa lukuun ottamatta kaikissa manner-Suomen kunnissa.
Myös Kestilän apteekin alaisuudessa toimivat Rantsilan ja Pyhännän apteekit ovat sivuapteekkeja, joiden pyörittämistä Fimea edellyttää. Niiden verokohtelu on siis Pulkkilan sivuapteekkina toimivan Piippolan apteekin tapaan huokeampi kuin niin sanotusti oikeutena olevien sivuapteekkien.
Virallisesti Pulkkilan apteekin nimi on Siikalatvan 1. apteekki ja Kestilän apteekin nimi Siikalatvan 3. apteekki. Siikalatvan 2. apteekkia ei ole enää virallisesti olemassa, sillä nykyinen Rantsilan sivuapteekki on aiemmin ollut virallisesti Siikalatvan 2. apteekki.
Siikajoen apteekkia sivuapteekkien verotus ei koske, koska sillä ei ole sivuapteekkia.