Mainos: Tilaa pai­kal­li­set pu­heen­ai­heet vuo­dek­si, saat kaksi kuu­kaut­ta kaupan päälle! Tee Py­hä­jo­ki­seu­dun tilaus tästä.

Vapo työstää yhä uuden tuo­tan­to­lai­tok­sen paik­kaa: Haa­pa­ve­si, Ilo­mant­si tai Sei­nä­jo­ki

Laitos pystyy tuottamaan vuodessa noin 60 000 tonnia raakahiiltä, josta voidaan jalostaa aktivoitua hiiltä ja muita hiilituotteita 20 000 tonnia vuodessa. Tuotantolaitoksen sijaintipäätös piti tehdä tänä vuonna. Asia vaatii vielä selvittelyä ja suunnittelua. Ratkaisu on odotettavissa ensi vuoden puolella. Business Development Manager Mika Timonen Vapo Carbonsilta kertoo, että sijoituspaikan valintaan liittyvät valmistelut etenevät, mutta päätöstä sijoituspaikasta ei vielä ole tehty.
Laitos pystyy tuottamaan vuodessa noin 60 000 tonnia raakahiiltä, josta voidaan jalostaa aktivoitua hiiltä ja muita hiilituotteita 20 000 tonnia vuodessa.
Laitos pystyy tuottamaan vuodessa noin 60 000 tonnia raakahiiltä, josta voidaan jalostaa aktivoitua hiiltä ja muita hiilituotteita 20 000 tonnia vuodessa.

Luvitus Vapon uudelle teknisen hiilen tuotantolaitokselle on hyvässä vauhdissa. Aluehallintoviraston käsittelyputkesta ovat putkahtaneet nähtäville sekä Haapaveden että Ilomantsin sijoitusvaihtoehtojen ympäristölupaan ja toiminnan aloittamista koskevaan lupaan liittyvät asiakirjat. Kolmas mahdollinen tuotantolaitoksen sijoittumispaikka on Seinäjoki. Sitä koskeva lupaprosessi ei ole vielä edennyt yhtä pitkälle.

–Tavoitteena voisi olla saada Haapavettä koskevat luvat ratkaistua helmikuun lopulla, jos asiassa ei ihmeempiä ilmene, ympäristöylitarkastaja Mari Sallmén aluehallintovirastosta toteaa.

Vapo työstää samaan aikaan asiaa omalla tahollaan. Business Development Manager Mika Timonen Vapo Carbonsilta kertoo, että sijoituspaikan valintaan liittyvä työ on meneillään.

–Asia etenee, mutta päätöstä sijoituspaikasta ei vielä ole tehty. Asia vaatii vielä lisäselvittelyä ja suunnittelua, Timonen kertoo.

Päätös teknisen hiilen tuotantolaitoksen sijoituspaikasta oli tarkoitus tehdä alun perin tämän vuoden aikana. Timosen arvion mukaan päätöstä ei tämän vuoden kuluessa vielä aikaiseksi saada, vaan asia ratkeaa ensi vuoden puolella.

–Uskoisin, että sinne se venyy. Suunnittelu ottaa oman aikansa, Timonen toteaa.

Sijaintipaikkapäätökseen vaikuttavat monet erilaiset asiat. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi logistisiin yhteyksiin sekä siihen, kuinka tuotantolaitos pystytään yhdistämään jo olemassa olevaan rakennuskantaan. Timonen luonnehtii sijaintipäätöstä isoksi ratkaisuksi.

–Siinä painotetaan monenlaisia asioita, jotta löytyy sopivin vaihtoehto. Kaikki nämä kolme ovat sopivia vaihtoehtoja. Nyt puhutaan marssijärjestyksestä. Eikä se tarkoita sitä, että kun yksi valitaan, muut jäävät pois kuvioista. Ne ovat todennäköisesti seuraavan tehtaan valintapaikkoja, Timonen huomauttaa.

Teknisen hiilen tuotantolaitoksen paikkaa on suunniteltu Haapavedellä Vapon voimalaitoksen ja entisen pellettitehtaan yhteyteen. Ympäristölupahakemuksessa kuvaillaan yksityiskohtaisesti laitoksen toimintaa.

Teknisen hiilen tuotantolaitoksen pääraaka-aineena on jyrsinturve, jota käytetään noin 164 000 tonnia vuodessa. Jyrsinturpeen lisäksi raaka-aineena voidaan käyttää biomassoja, kuten haketta tai sahanpurua. Laitos pystyy tuottamaan vuodessa noin 60 000 tonnia raakahiiltä, josta voidaan jalostaa aktivoitua hiiltä ja muita hiilituotteita 20 000 tonnia vuodessa.

Tuotantolaitokselle kohdistuu arviolta noin 25–28 raskaan liikenteen kuljetusta vuorokaudessa. Kuljetukset tapahtuvat rekka-autoilla pääasiassa arkipäivisin.

Tuotantoprosessi muodostuu raaka-aineen vastaanotosta, prosessoinnista, pakkauksesta, varastoinnista ja apuprosesseista kuten muun muassa vesien käsittelystä ja höyryn tuotannosta.

Prosessissa syntyvien kuumien palamiskaasujen lämpö otetaan talteen uudessa lämmöntalteenottokattilassa. Prosessihöyryä tuodaan tarvittaessa myös viereiseltä voimalaitokselta. Laitoksella käytetään apujärjestelminä paineistettua ilmaa, typpeä ja nesteytettyä maakaasua tai nestekaasua. Lisäksi laitoksella on jäädytysveden valmistusyksikkö.

Tuotantolaitoksella syntyvät prosessijätevedet ja laitoksen pesuvedet esikäsitellään laitosalueelle rakennettavalla laitoksella ja johdetaan Haapaveden jätevedenpuhdistamolle. Pölyävät työvaiheet, kuten raaka-ainekuormien purku ja lopputuotteen käsittely sekä pakkaus tapahtuvat pääosin suljetuissa tiloissa. Pölyämisen kannalta kriittisimmät kohdat on varustettu pölynsuodatusyksiköillä, joten merkittäviä pölypäästöjä ympäristöön ei aiheudu. Ympäristöön ei aiheudu myöskään mainittavia hiilivety- tai hajupäästöjä eikä merkittäviä meluvaikutuksia.

Laitoksen toiminnassa syntyvistä jätteistä merkittävimmät ovat jätevedenkäsittelyn liete sekä turveseulan ylite, joka murskataan siirrettävällä mobiilimurskaimella kerran vuodessa 1–2 viikon aikana voimalaitoksen seulomon viereisellä alueella.