Varaudu nyt! -ta­pah­tu­mas­sa jaet­tiin mo­ni­puo­li­ses­ti tietoa: "Tur­val­li­suus ja va­rau­tu­mi­nen eivät ole vain vi­ra­no­mai­sil­le ul­kois­tet­ta­va asia"

Varautuminen oli aiheena Oulaisissa järjestetyssä Varaudu nyt! -tapahtumassa. Tapahtuman punaisena lankana oli jakaa tietoa, opastusta ja vinkkejä monenlaisiin poikkeustilanteisiin ja myös vakavampiin kriisitilanteisiin. Tietoa jakoivat viranomaiset, kaupungin edustajat ja yhdistykset.

Varautumiseen moni yhdistää kotivaran, jonka avulla poikkeustilanteessa pärjää kotioloissa kolme vuorokautta. Reserviläisten pisteellä Tommi Oja havainnollisti, mitä kotivara pitää sisällään.

– Positiivista huomata, että kotivara tiedostetaan. Ja moni on kotivaran varannutkin kotiin. Yksi johon kannattaa kiinnittää erityistä huomiota on puhdas vesi. Pullotettua vettä kannattaa pitää aina varalla kotona, Oja vinkkasi.

Moona Heikkilä tuli tapahtumaan lastensa Hugon ja Leanan kanssa. Hugolle reissu oli elämys heti alkumetreiltä saakka.

– Pihalla oli paloauto ja makkaraperäkärry, Hugo kertoi silmät säihkyen.

Poika ei vielä ehtinyt tehdä tarkempaa tuttavuutta  paloauton varusteisiin, mutta sinne palattaisiin äidin ja siskon kanssa myöhemmin. Katsottavaa kun riitti yllin kyllin koulun sisätiloissa.

– Tosi hyvä, että tapahtumia järjestetään. Etenkin, kun tapahtumissa on ohjelmaa lapsille, Moona Heikkilä arvostaa.

4H-yhdistyksen tehtävärastilta löytyikin vinkkejä siihen, mitä tekemistä lapsille voi kehitellä sisätiloissa poikkeusolosuhteissa.

Hugon ihasteleman paloauton äärellä ihmisiä opastivat autonkuljettaja, nuorempi sammutusmies Tuukka Röyttä, nuorempi sammutusmies Daniel Sirén ja vanhempi sammutusmies Petri Lamminaho.

Väki parveilee paloauton ympärillä sammutusmiesten esitellessä paloauton varustuksia: paloletkuja, liittimiä, suihkuputkia, raivauskalustoa ja hydraulisia pelastusvälineitä.

Kolmikko opastaa myös väkeä pimeään ja kylmenevään vuodenaikaan varautumisessa.

– Huolehtikaa, että näytte liikenteessä. Heijastimet heilumaan, niitä ei ole koskaan liikaa. Polkupyörissä pitää olla myös valot, sen määrää tieliikennelakikin, Lamminaho muistuttaa.

Vinkkaukset annetaan evääksi siihenkin, että talvirenkaat kannattaa vaihtaa autoon kun niitä tarvitaan.

– Ja maltti on valttia liikenteessä.

Yksi miesten turvallisuusjutuista liittyy rakennusten lämmitykseen.

– Lämmityskausi on alussa. Tulisijoissa kannattaa alkuun pitää pienemmät tulet, ettei se lämpiä liian nopeasti kuumaksi ja hormi halkea.

Paloauton lähettyvillä höyryää. Ei tuli, vaan reserviläisten soppatykki, josta Sara Marjakangas annostelee hernekeittoa väelle.

Koulun sisätiloissa osa ehti jo pohtia, miten runsaasti hernerokkaa on soppatykissä ja piisaako sitä kaikille. Marjakangas vakuuttaa, että annoksia riittää, keittoa on 200 litraa.

Jo hernerokka-aterialla käyneet kehuvat vuolaasti keiton maistuvuutta. Soppatykillä touhuava Marjakangas osallistuu tapahtumajärjestelyihin reserviläisyhdistyksen jäsenenä.

– Armeijan jälkeen haluaa pitää yllä kuntoa, erämies- ja ammuntataitoja, niitä pääsee harjoittamaan reserviläistoiminnassa. Toiminnassa mukana olo liittyy siihenkin, että koen tärkeäksi isänmaan puolustamisen, jos sellainen tilanne tulee, vänrikki kertoo annostellessaan seuraavia ruoka-annoksia ruokailuun tuleville.

Soppatykin vieressä aterioivat naiset kehuvat keittoa ja järjestettyä tapahtumaa.

– Tällä tapahtumalla on tärkeä aihe, varautuminen, avoimin mielin käydään tutustumassa mitä kaikkea tapahtumassa tulee vastaan.

Samaan aikaan koulun sisätiloissa kyläasian esittelyyn valmistautuu Kalajoen Raution kyläyhdistyksen sihteeri Vesa Haapakoski. Eihän nimittäin ole järkeä jokaisen kunnan ja kaupungin räätälöidä varautumista yksin, vaan kokemukset ja tietotaito voidaan jakaa.

Haapakoski kertoo kuulijoille Kalajoen kylille tehdystä kyläturvallisuussuunnitelmasta. Raution kyläläisillä on myös omakohtaista kokemusta poikkeustilanteista. Loppukesällä 2021 alueella riehui laaja metsäpalo, jota sammutettiin pari viikkoa. Viime keväänä Rautiossa oltiin kasvokkain toisen epidemian kanssa bakteerin jyllätessä vesijohtoverkossa.

Varautumisessa katseet kääntyvät virkavaltaan. Poliisin toimintaa erilaisissa turvallisuushaasteissa avasi ylikomisario Veijo Alavaikko.

– Toiminnan perusrunkona ovat valvonta- ja hälytysyksikön partiot. Resurssit ovat päivittäiseen, normaaliin toimintaan riittävät. Tilanteen vaatiessa resurssin määrän kasvattaminen tapahtuu myös nopeasti. Harjoittelemme ja valmistaudumme jatkuvasti asioihin ja tilanteisiin, joita meillä ei ole ollut. Esimerkiksi, jos yleisellä paikalla joku uhkaa ampumalla tai teräaseilla muita.

Alavaikko totesi myös, etteivät viranomaiset voi täysin avoimesti kertoa kaikkea toimintaa, jolla poikkeusolosuhteisiin ja kriiseihin varaudutaan.

– Eikä poliisi pystyy yksin hoitamaan kriisejä. Keskiössä on yhteistyö muiden turvallisuusalan viranomaisten kanssa.

Niin haastavia kuin kriisitilanteet ovat, on niistä myös otettu oppia.

– Oppiläksynä ovat olleet korona ja Ukrainan sota, jotka ovat kehittäneet huomattavasti yhteistyötä viranomaisten ja eri tahojen kesken.

Alavaikko sai vastattavaksi myös kysymyksiä. Maaret Räisänen halusi tietää, käykö poliisipartio päivittäin Oulaisissa?

– Kyllä käy, Alavaikko vastasi.

Se väkeä myös puhuttaa, katoaako ihmisiä enemmän kuin ennen? Alavaikko vastasi, että katoaa ja se johtuu pitkälti väestön ikääntymisestä.

SPR:n Oulaisten osaston Tuula Koutonen ja Anne-Mari Kemppainen hoksauttivat, että kadonneiden etsinnässä voi myös auttaa.

– Vapaaehtoinen pelastuspalvelu kouluttaa vapaaehtoisia viranomaisten tueksi. Vapepa järjestää muun muassa etsintä-, ensihoito- ja viestitoimintakursseja sekä henkisen tuen koulutusta.

Kemppainen sujauttaa lukemiseksi myös oppaan, jossa on tietoa SPR:n ystäväpalvelusta. Ystäviä tarvitaan ja ystävätoimintaankin saa koulutusta.

Kadonneiden etsinnässä hyödynnetään ihmisten lisäksi "koiravoimat". HH Haku Hurtat -yhdistyksen väki teki toimintaa tunnetuksi. Viranomaiset voivat kutsua avuksi yhdistyksen koirapartioita avuksi esimerkiksi kadonneiden etsintään.

Sari Vuotin bordercollie Hukka on mukana pelastuskoirakoulutuksessa.

– Tykkään kouluttaa koiria. Pelastuskoirakoulutuksesta saa vielä koiralle koulutuksen, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi viranomaistehtävissä, Vuoti pitää tärkeänä.

Ari Ojala osallistui myös varautumistapahtumaan.

– Tärkeä, että tällaisia tapahtumia ja tapahtumia yleensäkin järjestetään. Niitä Oulaisissa tarvitaan. Sitä mietin, miten moni sai tiedon tästä tapahtumasta. Toivoo, että kun tapahtumia järjestetään, niistä ilmoitetaan hyvin. Ehkä ilmoittelu ja tiedotus ei ole kaikille niin helppoa. Siitä voisivat kaupunki ja vaikka Jokihelmen opisto ottaa koppia ja järjestää aiheesta kurssitusta.