Kevätviljojen sadosta ennustetaan keskimääräistä suurempaa. Koko maan keskiarvoihin verrattuna kaikkien kevätviljojen hehtaarisadot ovat hieman eli 5–20 tavallista suurempia.
Arviot perustuvat satelliittikuviin, jotka on otettu aikajaksolla 1.5.–15.7. Luvut perustuvat Luonnonvarakeskuksen tietoihin.
Kevätvehnän hehtaarisatoennusteet ovat kaikissa maakunnissa 8–42 prosenttia keskimääräistä suuremmat. Varsinais-Suomessa on koko Suomen noin 170 000 hehtaarin kevätvehnäalasta tänä vuonna noin neljännes ja siellä satotasoennuste on 37 prosenttia keskimääräistä suurempi. Koko maan osalta hehtaarisatoennuste on 20 prosenttia keskimääräistä suurempi.
Rehuohran osalta vain Ahvenanmaalla hehtaarisatoennuste ovat keskimääräistä pienempi. Etelä-Pohjanmaalla ennuste on keskimääräinen ja Pohjois-Pohjanmaalla noin 11 prosenttia keskimääräistä suurempia: näiden kahden maakunnan osuus Suomen 314 000 hehtaarin rehuohra-alasta on noin kolmannes.
Mallasohran hehtaarisatoennuste on kaikissa maakunnissa hieman keskimääräistä suurempi. Uudellamaalla 12 prosenttia ja Varsinais-Suomessa 26 prosenttia keskimääräistä suurempi. Niiden osuus Suomen 58 000 hehtaarin mallasohra-alasta on yli kolmannes.
Kauran hehtaarisatoennuste on koko Suomen osalta noin 14 prosenttia keskimääräistä suurempi. Varsinais-Suomessa satoennuste on 22 prosenttia keskimääräistä suurempi ja Etelä-Pohjanmaalla noin 9 prosenttia suurempi. Lähes kolmannes Suomen noin 344 000 hehtaarin kaura-alasta on näissä kahdessa maakunnassa.
Mikä on kokeellinen tilasto?
Kokeellisen tilaston satelliittitietoihin pohjautuvat tiedot esitetään nyt ensimmäistä kertaa satotilaston yhteydessä. Satotilaston seuraava julkistus on 16. elokuuta, jolloin julkaistaan ProAgrian asiantuntijoiden antamien hehtaarisatoarvioiden sekä viljelijöiden tukihaun yhteydessä ilmoittamien kylvöalojen perusteella satoarviot seuraavista kasveista: syysvehnä, kevätvehnä, ruis, ohra, kaura, seosvilja, tuorevilja, rypsi, rapsi, peruna, sokerijuurikas, herne, härkäpapu, kuivaheinä ja säilörehu.
Kokeelliset tilastot kuvaavat uusia ilmiöalueita, hyödyntävät uudenlaista dataa tai perustuvat uusiin laskentamenetelmiin. Kokeellisina tilastoina voidaan julkaista muun muassa kokonaan uusia tilastoja, testata olemassa olevien tilastojen menetelmämuutosten vaikutuksia tai julkaista kansainvälisen kehittämistyön saavutuksia.
Kokeellisilla tilastoilla ei ole virallista laatu- tai menetelmäselostetta eikä vakiintunutta julkaisuaikataulua. Tämä erottaa ne Suomen virallisista tilastoista.