Lukijalta
Mielipide
Tilaajille

Arvo Härö muistelee kirjoituksessaan näkkileipää ja polvihousuja

LUKIJALTA Sodan aikana leipä ja muukin ruoka oli kortilla. Leipä jota äitini toi kaupasta oli näkkileipää. Ei se ollut näitä nykyaikaisia Kuntoa tai Koulunäkkiä. Leipäpaketit olivat noin 30x30 senttiä ja paketin vahvuus noin viisi senttiä. Noista levyistä murrettiin sopiva pala, joka voideltiin sileämmältä puolelta, koska voi oli kallista ja sitä meni vähempi niin.

Taloissa, joissa oli lehmiä, voi tehtiin itse ja sitä käytettiin myös harkiten. Liikenevä voi vietiin kauppaan ja saatiin rahaa muihin ostoksiin. Erään talon poika voiteli näkkileipää reikäiseltä puolelta, emäntä toppuuttelemaan, että pitää voidella sileältä puolelta.