Juhannus, keskikesän juhla. Murheellista kyllä, juhannus on merkinnyt, joka vuosi monen kohdalla yöttömän yön sijaan ikuista sellaista. Suurin osa hukkumisista voitaisiin välttää oikealla turvallisuusasenteella ja varautumisella, käyttämällä pelastusliivejä ja olemalla vesillä selvin päin. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton ennakkotilastojen mukaan Suomessa hukkuu juhannuksena keskimäärin seitsemän ihmistä (2010–2021).
– Juhannusviikonloppu näkyy kesän hukkumiskuolemissa piikkinä. Juhannuksena hukkuneiden määrä vaihtelee rajusti. Yksi suuri selittävä tekijä on sää, kertoo SUH:n viestintäasiantuntija Niko Nieminen.
– Juhannusta vietetään näillä näkymin helteisessä säässä. Monet suuntaavat mökille ja vesistöjen ääreen juhlimaan. Kolmen H:n tappava yhdistelmä: helle, humala ja huolimattomuus on tiedostettava, jotta hukkumisilta vältyttäisiin, sanoo Nieminen.
Alkoholi on yksi merkittävin tekijä, joka lisää tapaturmariskiä. Alkoholi rohkaisee ja poistaa estoja sekä heikentää samalla kehon hallintaa lamauttaessaan keskushermoston toimintaa. Suomessa hukkuu vuosittain noin 150 ihmistä, joista vähän alle puolet on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena.
– Hätätilanteessa toimiminen voi olla haastavaa selvin päin, humalassa se on jopa mahdotonta. Jo yksi alkoholiannos kohottaa riskiä joutua tapaturmaan ja riski kasvaa jokaisella annoksella, muistuttaa Nieminen.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta halutaan muistuttaa juhlijoita siitä, että hauskanpidon lomassa on huomioitava turvallisuus. Useimmat hukkumistapaukset sattuvat tutuissa vesistöissä, lähellä rantaa. Koska onnettomuus yllättää aina, paras keino varautumiseen on huomioida turvallisuusasiat jo ennen vesille lähtemistä.
– Erityisesti rannalla pulikoivia ja leikkiviä lapsia tulee valvoa herkeämättä ja riittävän lähellä – mielellään käsivarren mitan päässä. Mökillä on myös hyvä sopia aikuisille lasten valvontavuorot, jolloin on selvää, kuka kulloinkin lasten pulikointia valvoo, eivätkä lapset pääse rantaan keskenään. Vanhemman on pakko olla lähellä. Hukkuminen tapahtuu hiljaa ja nopeasti, sanoo Nieminen.
– Uimareiden on hyvä muistaa, että uidaan rannan suuntaisesti, jotta jalat yltävät tarvittaessa pohjaan. Uimaan ei tule lähteä yksin, jotta tarvittaessa on joku paikalla auttamassa yllättävän tilanteen sattuessa. Kylmä vesi kangistaa pidemmällä matkalla, joten turhia riskejä tulee välttää, toteaa Nieminen.
Vesille suunnataan liian usein ilman päälle puettuja pelastusliivejä. Tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia vesiliikenteessä hukkuneesta olisi pelastunut, jos heillä olisi ollut päällään oikein puetut pelastusliivit ja tilanteen nähneet olisivat osanneet auttaa.
– Onnettomuustilanteessa ei liivien pukemiselle ole usein enää aikaa. Tilastojen ja tutkimusnäytön perusteella voidaan sanoa, että pelastusliivien käyttöasteen lisääntyminen olisi yksi tehokkaimmista vesiliikenteen turvallisuutta edistävistä ja erityisesti hukkumiskuolemia ehkäisevistä yksittäisistä tekijöistä. Pukekaa pelastusliivit, sanoo Nieminen.
SUH:n mediasta kerättyjen ennakkotietojen mukaan Suomessa on tammi-toukokuun aikana hukkunut 17 ihmistä. 2000-luvun alusta juhannuksena (torstai-sunnuntai) on hukkunut SUH:n ennakkotilastojen mukaan yhteensä 143 ihmistä, joista 82 prosenttia on ollut miehiä.
Käytä pelastusliivejä aina vesillä liikkuessasi.
Muista, että alkoholi ei kuulu vesille.
Valvo lapsia erityisen tarkkaan veden äärellä, käden mitan päässä.
Varmista ennen veteen hyppäämistä, ettei pinnan alla piile vaaraa.
Arvioi oma uimataitosi realistisesti ja ui sen mukaisesti.
Ui rannan suuntaisesti, jotta jalkasi ylettyvät tarvittaessa pohjaan.
Ota aina kaveri mukaan uimaan ja saunomaan.
Opettele lapsen kanssa säännöt, kuinka veden äärellä tai vedessä toimitaan.
Tarkista veneesi merikelpoisuus ja että siitä löytyy oikea varustus.
Muista terve järki ja selkeä arviointikyky - oikea asenne luo turvaa.