Tilaajille

Kar­hu­kan­ta vah­vas­sa kas­vus­sa – Yli­vies­kan seudun kar­hu­kes­kit­ty­mä laa­je­nee hi­taas­ti poh­joi­seen

Kannan kasvu poronhoitoalueen ulkopuolella on Luonnonvarakeskuksen mukaan ollut aiempaa nopeampaa viimeisen kahden vuoden aikana, koska kannanhoidollista metsästystä ei ole ollut.
Kannan kasvu poronhoitoalueen ulkopuolella on Luonnonvarakeskuksen mukaan ollut aiempaa nopeampaa viimeisen kahden vuoden aikana, koska kannanhoidollista metsästystä ei ole ollut.
Kuva: Pekka Aho

Suomen karhukanta kasvaa poronhoitoalueen ulkopuolella. Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen tuoreesta raportista, joka käsittelee karhukannan kehitystä ja tilaa vuonna 2025.

Raportin mukaan karhukanta on kasvanut poronhoitoalueen ulkopuolella noin 16 prosenttia syksystä 2024 syksyyn 2025.

Kasvu on ollut suurinta lännessä ja etelässä, noin 25 prosenttia ja pienintä idässä, vajaa 15 prosenttia. Karhukanta on kuitenkin edelleen selvästi tihein Itä-Suomessa.

Karhukannan koko Suomessa oli viime syksynä 2 181–2 790 yksilöä, josta poronhoitoalueen ulkopuolella 1 915–2 515 yksilöä.

Poronhoitoalueella arvioitiin eläneen 243–285 yksilöä, mikä on edellisen vuoden tasoa. Arviot kuvaavat kannan kokoa ennen metsästyskauden 2025 alkua.

Viimeisenä kuutena vuotena Tassu-järjestelmään kirjattujen pentuehavaintojen määrä on vaihdellut suuresti. Kalenterivuonna 2025 havaintoja tallennettiin 1 563, mikä on yli kaksinkertainen määrä kalenterivuoteen 2024 verrattuna.

Tarkastelua varten poronhoitoalueen eteläpuolinen Suomi on jaettu neljään kannanhoitoalueeseen, joista Oulun seutu kuuluu läntiseen alueeseen.

Tällä alueella arvioidaan elävän 211–352 karhua, mikä on toisin ilmaisten 5,4 yksilöä tuhatta neliökilometriä kohti.

Maan sisäisistä eroista kertoo se, että itäisellä kannanhoitoalueella karhuja on runsaat tuhat yksilöä ja tiheys on noin 30 yksilöä tuhatta neliökilometriä kohti eli lähes kuusinkertainen läntiseen alueeseen verrattuna.

Myös mallinnettu arvio karhupentueiden esiintymisestä syksyllä 2025 kertoo kannan vahvasta painottumisesta Itä-Suomeen. Läntisen kannanhoitoalueen eteläpuoliskolla on kuitenkin kaksi pentukeskittymää.

– Pohjoisempi alue näistä on Nivalan, Ylivieskan ja Haapajärven seuduilla, eteläisempi Töysän, Alavuden, Soinin ja Alajärven seuduilla, Luonnonvarakeskuksen tutkija Samuli Heikkinen kertoo.

Näiltä molemmilta alueilta on tullut Heikkisen mukaan runsaasti karhuhavaintoja jo pitkään. Pohjois-Pohjanmaan eteläosan keskittymä leviää Heikkisen mukaan pohjoista kohti, mutta erittäin hitaasti.

– Urokset liikkuvat paljon vuosittain, mutta pentueelliset naaraat ovat hyvin paikkauskollisia. Siksi populaatioiden eteneminen on hyvin hidasta. Tämä on hyvin karhumaista käyttäytymistä, Heikkinen tarkastelee kehitystä.

– Tiheimmät karhukannat ovat kuitenkin idässä. Siellä puhutaan aivan eri määristä, Heikkinen lisää.

Kannan arvioidaan edelleen kasvavan. Syksyllä ennen metsästyskauden 2026 alkua karhuja ennustetaan olevan koko maassa 2 201–2 962 yksilöä. Todennäköisin lukumäärä on 2 536 karhua.

Ilmoita asiavirheestä