Huoltoteknikko Ari Lassila huoltaa EKG-laitteen ja vie sen Oulaskankaan laboratorioon. Lääkintälaitemekaanikko Minna Heikkala puhdistaa ja tarkastaa uniapnea-laitteen, jonka jälkeen sen voi luovuttaa seuraavalle käyttäjälle.
Oulaskankaalla hoidetaan lukuisia potilaita päivittäin. Jotta tämä onnistuu, tarvitaan ammattiryhmä, joka puolestaan huolehtii siitä, että sairaala toimii. Kiinteistötekniikka on kunnossa, rakennuksessa riittää lämpöä, vettä ja puhdasta ilmaa. Lääkintälaitteet toimivat, potilaat saavat ruuan osastoille ja jätehuolto toimii.
Ari Lassila ja Minna Heikkala kuuluvat tähän sairaalan toiminnoista huolehtivaan ammattiryhmään. Lassilan ja Heikkalan kollegoina työskentelevät kiinteistöhoitajat Atte Rosenqvist ja Kari Ahola, vahtimestarit Risto Soukka ja Antti Hänninen, sähköasentaja Hannu Nikula, LVI-asentaja Mika Rajaniemi, sähkömestari Pauli Autiola, kiinteistöpäällikkö Matti Perälä ja Medikomppanian toimitusjohtaja Marko Penttilä.
– Olemme osa Pohteen teknisiä palveluja. Vastaamme kiinteistöjen ylläpidosta ja lääkintälaitehuollon tehtävistä Oulaskankaalla. Ylläpitoon kuuluvat kiinteistöjen huolto, kunnossapito ja vuosikorjaustyöt. Lisäksi huolehdimme erikseen sovituista peruskorjauksista ja uudisrakennusten valmistelu-, rakentamis- ja rakennuttamistöistä, kiinteistöpäällikkö Perälä luettelee.
Kiinteistöhuollon vahvuuteen kuuluu Oulaskankaalla 10 työntekijää. Työtehtävät liikuttavat heitä eri puolilla sairaalan laajaa yhdeksän hehtaarin aluetta, joten koko porukkaa on haastava saada kerralla kiinteistöhuollon tukikohtaan "konehuoneelle".
Oulaskankaan työntekijöiden kesken puhutaankin konehuoneen miehistä. Eikä lääkintälaitemekaanikko Minna pane asiaa yhtään pahakseen.
– Saa puhua konehuoneen miehistä. Minä oon yksi niistä, nainen nauraa hyväksyvästi.
Minna Heikkala tuli konehuoneen porukkaan neljä vuotta sitten. Kokkolasta kotoisin olevalle, ja Luohualla asuvalle, Heikkalalle sote-ala on tuttu juttu. Heikkalalla on lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan ja elektroniikkatietoliikenneasentajan koulutukset.
– Hoitotyö tuli nähtyä. Laman aikana hoitotyöt loppuivat. Elektroniikkapuoli veti siihen aikaan porukkaa ja kouluttauduin alalle. Ennen Oulaskankaalle tuloa työskentelin lääkintätekniikassa Kokkolan keskussairaalassa, Heikkala kertoo.
Hännisen Antti vilkaisee kelloa, joka lähentelee puolta kahtatoista. Potilaat valmistautuvat osastoilla ruokailuun, jolloin Hännistä tarvitaan. Mies kuskaa ruokakärryt sairaalan keittiöltä osastoille ja ruokailun jälkeen takaisin keittiölle.
Vahtimestarit kuskaavat ruokakärryjen lisäksi lääkkeitä ja roskia sekä tekevät muita vahtimestarille kuuluvia hommia.
Hänninen tuli sairaalan työntekijävahvuuteen sijaisuuden kautta.
– Hain Toivolan Jyrkin sijaiseksi ensin kuukauden millaiseen määräaikaiseen hommaan, joka venyikin sitten kolmen vuoden mittaiseksi jaksoksi, Hänninen kertaa tulokuvioitaan taloon ja lähtee sairaalan puolelle ruokakärryjen hakuun.
Jutustelu konehuoneen väen kesken on rennon leppoisaa eikä huumoriakaan vierasteta.
– Kysyppä, mitä se tuo Risto tekee? porukka vinkkaa ja kiirehtii kertomaan, että mies on "sänkyvastaava".
Sairaalassahan potilassänkyjä, sänkyjä ja petejä riittää moneen tarpeeseen. Osa sängyistä on enemmän ja vähemmän mekaanisia, mutta Risto Soukka on sen verran niitä huoltanut, säädellyt ja korjannut, että on saanut sänkyvastaavan arvonimen.
– Opiskelin kiinteistöhuollon perustutkintoa. Hain työharjoitteluun Oulaskankaalle. Olin sairaalassa seitsemän kuukautta työharjoittelussa. Mikkolan Mauno oli silloin kiinteistöpäällikkönä. Mauno kysyi, jäisinkö töihin, Soukka muistelee vuonna 2013 alkanutta pestiä sairaalassa.
Sairaalasänkyjen operointiin miehen työt eivät jää. Soukka operoi pöytiä, pyörätuoleja, rollaattoreita... Yleensäkin vehkeitä, joissa on alla renkaat, mutteivät toimi sähköllä. Soukka hoitaa myös sairaalan sisäisen kuljetuksen tuuraukset. Eli kuskaa ruokakärryjä, lääkkeitä ja roskia vahtimestarin ollessa vapaalla.
– Risto on meidän koristelupäällikkö ja muutoissa pöytärallivastaava, kollegat vihjaavat kuvaillen, miten Soukka osaa somistaa paikat joulu- ja juhlamoodiin ja sukkuloida muutoissa kalusteet paikasta A paikkaan B.
Soukka topuuttelee, ettei hänen koristeluvastuu ole enää siinä mitoissa kuin aiemmin. Ei enää, kun eletään ledkuusien aikaa, eikä joulukuusiin vaihdella enää palaneiden polttimoiden tilalle uusia.
Kari Aholalle sairaala oli tuttu paikka jo ennen kiinteistöhoitajan pestiä.
– Työskentelin aiemmin Sorvojalla (rakennusliike), jolloin työskenneltiin sairaalassa aliurakoitsijana rakennushommissa. Silloin talo tuli tutuksi, 12 vuotta sitten kiinteistöhoitajana aloittanut Ahola selvittää.
Aholan kiinteistötöihin perehdytti edeltäjä Jukka Ollila.
– Tykkään tästä työstä. Saa tehdä monenlaisia hommia. Pieniä remontteja, pihahommia ja ajaa traktorilla. Se on semmoinen peli tuo sairaalan Valmetti, että kun sillä ajaa kaikki nostaa kättä, mies velmuilee kehuen konehuoneen luottotraktoria.
Rosenqvistin Atte tuli sairaalaan kiinteistöhoitajaksi vajaa kaksi vuotta sitten.
– Opiskelin Jedulla rakennuspuolen perustutkinnon ja tein rakennusalan töitä kymmenen vuotta. Kun rakennusalalla hiljeni, tuli paikka auki Oulaskankaan kiinteistöhuoltoon. Hain kokeeksi ja pääsin töihin. Olen kyllä viihtynyt, Rosenqvist arvostaa.
Lassilan Arille paikka Oulaskankaalla avautui, kun Ylitalon Ville lähti Australiaan. Lassilan töihin perehdytti Rasinahon Hannu.
– Alun perin tulin huoltamaan dialyysilaitteita. Sitä hommaan en kyllä ole tehnyt päivääkään, vaan huollan lääkintälaitteita, Lassila tuumaa.
Lassila ja Heikkala vastaavat lääkintälaitteiden huoltotehtävistä. Sairaalassa käytössä olevia lääkintälaitteita on paljon.
– Vaikka monien lääkintälaitteiden huolto on tuttua hommaa, silti sormi menee välillä suuhun. Ei tämä työ yksitoikkoista ole. Kaikkia laitteita ei voida itse edes huoltaa, vaan tilaamme huollon tai lähetämme laitteet huoltoon välillä ulkomaita myöten.
Sähkömestari Pauli Autiola istuu työhuoneessa sähköisiin papereihin syventyen. Mies selvittää, että hän huolehtii työluvat kuntoon porukalle, joka tekee seuraavana yönä muutoksia kaukolämpöverkostoon sairaalan alueella.
Todistusnippukin miehellä on edessä. Konehuoneen väki päivitti edellispäivänä tulityötaidot, josta Autiola kirjoittaa todistukset.
Hannu Nikulalla on menossa päivystysviikko, joka vie miestä eri puolille sairaalanmäkeä. LVI-asentaja Mika Rajaniemi puolestaan viettää ansaittua vapaata viikon päivystysrupeaman jälkeen.
Viikon päivystysvuoron jokainen kiinteistöhuollon työntekijä tekee vuorollaan.
Päivystysvuoro tarkoittaa sananmukaisesti sitä, että päivystäjä on kännykän soiton päässä 24/7. Viikonloppuna hän hoitaa päivystyksen lisäksi myös muut kiinteistöhuollon hommat yksin.
Porukka kehuu, että kiinteistöhuollon työt ovat vaihtelevia. Niin ovat päivystysvuorotkin.
– Välillä on tosi kiirettä ja joskus hiljaisempaa. Jos kiinteistötekniikka prakaa, silloin täällä ollaan tiiviisti. Toissa talvena, kun oli kovat pakkaset, sairaalan lämmitys teetti töitä, Soukka toteaa.
Sairaalan toimintojen seurannat helpottuivat viitisen vuotta sitten. Päivystäjät saavat nykyisin kännykkään hälytyksissä alustavan tiedon, mistä päin sairaalaa hälytyksen aiheuttajaa etsii. Aiemmin tietoa haettiin konehuoneen tietokoneen syövereistä.
Omat vastuualueet ovat Perälän Matilla ja Penttilän Markolla. Vuosi on syksyssä, joten Penttilän työajasta ruhtinasosan vie ensi vuoden talousarvion teko. Perälä taas vastaa sairaalan rakennushankkeiden valvonnasta ja uusien rakennushankkeiden suunnittelusta.
Oulaskangas on isojen otsikoiden keskiössä. Konehuoneen väki myöntää, että työpäivien aikana saa vastata hyvin monenkirjaviin kysymyksiin.
– Mielellään vastataan, mutta kyllä liikkeellä on paljon väärääkin tietoa. Sanotaan, että teiltähän loppuu sieltä sairaalasta päivystys. Eihän päivystys lopu, vaan vain yöpäivystys loppui. Kun tekonivelkirurgiset leikkaukset loppuivat, silloin sanottiin, että kun teiltä sieltä loppuvat leikkaukset. Ei leikkaukset lopu, kyllä siellä on kaikki leikkaussalit käytössä, Lassila summaa.
Penttilä nyökkää todeten, ettei toiminta Oulaskankaalta tosiaankaan lopu, se vain muuttuu.
– Sairaalaan tehdään vuosittain isojakin, useiden miljoonien, investointeja. Niitä on nytkin käynnissä ja lisää tulossa. Parasta aikaa Rakennusliike Sorvoja purkaa tiloja, johon rakennetaan tilat hammashoitolalle. Hammashoitola rakennetaan ykköskerrokseen tiloihin, jossa toimivat aiemmin vauvala ja synnytyssalit. Tämäkin on kokonaiskustannuksiltaan yli miljoonan euron investointi, Penttilä selvittää.
Perälä aikatauluttaa, että Sorvojan purku-urakka päättyy kuukauden päästä. Sen jälkeen kilpailutetaan hammashoitolan rakentaminen. Hammashoitola valmistuu ensi kesään mennessä.
Vitoskerrokseen tehdään tukikohta Oulaisten mielenterveyspalveluille. Penttilä ennakoi, että lähitulevaisuudessa käydään läpi loputkin sairaalan entisistä vuodeosastoista. Loput entisestä ykkösosastosta ja nelososasto.
– Sairaalan tiloista tulee paljon kyselyitä. Tulijoita olisi enemmän kuin on tarjota neliöitä. Yksi syy tähän on Pohteen kiinteistöstrategia. Pohteen toiminnot halutaan keskittää hyvinvointialueen omiin tiloihin.
