Maakuntauudistus on tulossa voimaan vuoden 2019 alussa ja sen vaikutusta tavallisen kansalaisen arkeen pyritään tuomaan esille yleisötilaisuuksissa, jotka eivät täyty lehtereitään myöten. Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen projektijohtaja Kimmo Hinno toteaa, että uudistuksen rakennetta ja kokonaisuuden hahmottamista pyritään selventämään ja tuomaan esille esimerkkien avulla, koska on käynyt selväksi, että uudistus tunnetaan huonosti.
Hinnon mukaan sekä kuntien, että kansalaisten kiinnostus vaihtelee kunnan sijainnista tai koosta riippumatta.
–Tietoa on saatavilla, mutta ihmisten kiinnostus sitä kohtaan on valitettavan vähäistä. Sote on kansalaisten silmissä kiinnostavampi kuin maakuntauudistus, vaikka maakuntauudistuksella luodaan pohja koko soten toiminnalle. Kaikki päätökset tekee vaaleilla valittu valtuusto.
Hinno uskoo, että syy kiinnostuksen puutteeseen on se, että ihmisille on voinut tulla väsymys koko uudistusta kohtaan. Suunnitelmaa sotesta ja sen eri muodoista on tehty kauan, eikä osa kansalaisista usko, että uudistus toteutuu nyt.
–Sotepuolella esitykset ovat tässä vaiheessa jo paljon konkreettisempia ja kun kansalaisille esitellään suunnitelmaa vuodepaikkojen lukumäärästä, se tulee paljon lähemmäs omaa arkea kun hallinto maakunnassa.
Hinno toteaa, että ison kuvan hahmottamien on kansalaisille vaikeaa, mutta toivoo, että päättäjille asia olisi tässä vaiheessa jo paremmin sisäistettynä.
–Kuntapäättäjien pitäisi tiedostaa mikä kunnan rooli uudistuksessa on ja mitä tehtäviä kunnille jää. Jos kunnissa ei ole vielä siihen havahduttu, nyt on siihen viimeinen hetki, koska uskon, että uudistus on varmasti menossa läpi. Enää se ei siirry. Päättäjien on alettava rakentaa tulevaa uutta kuntaa. Kansalaisten näkökulmasta tulevan kunnan rooli on erittäin tärkeä, koska kunnalle jää erittäin tärkeitä tehtäviä. Kaavoitus, koulutus, sivistys ja elinvoimatehtävät ovat merkittäviä kunnan tulevaisuuden kannalta. Ei kannata jäädä surkuttelemaan sitä, mikä lähtee.
Kuntien on mietittävä tulevaisuudessa sitä, mitä kunnat voivat tehdä yhdessä, koska pienen kunnan ei kannata yrittää hoitaa kaikkea yksin.
–Suurin osa alueemme kunnista on tähän asti toteuttanut itse esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnon. Pienemmissä kunnissa voi käydä niin, että kuntaan ei jää yhtään sen puolen osaajaa. Laissa lukee niin, että jos henkilö työskentelee sotelle 50 prosenttia tai enemmän, siirtyy automaattisesti maakunnan palvelukseen. Kunnilta on kerätty tietoa siitä kuinka paljon heidän henkilöstöstään on siirtymässä maakuntaan tämän pykälän mukaan.
Hinno sanoo, että selkeää on se, että soteen ja maakuntaan liittyvä henkilöstö siirtyy, mutta tukipalveluiden osalta tilanne on kaikkein vaikein.
–Niiden osalta joudutaan arvioimaan sitä miten henkilön työpanos jakautuu eri osa-alueiden kesken.
Maakuntajohtaja Jussi Rämet toteaa, että yksinkertaistettuna isossa ja laajamittaisessa aluehallintouudistuksessa noin 30 organisaatiota muuttuu yhdeksi ja järjestäväksi tahoksi muuttuu maakunta.
Rämetin mukaan virkamiehen ja toimijan, mutta myös kansalaisen näkökulmasta uudistuksen suurin muutos on se, että tällä hetkellä pirstaleisina olevat aluehallinnon palvelut ovat monen eri järjestäjän tuottamia. Jatkossa palvelut pystytään kokoamaan entistä asiakaslähtöisemmiksi ja vaikuttavammiksi.
–Maakuntauudistuksella ei ole säästötavoitetta. Tavoitteena on, että uudistuksella saataisiin aikaan tehokkaammin tuotettuja ja vaikuttavampia kehittämispalveluita ja sitä kautta yhdessä kuntien kanssa maakunta paremmin kasvuun.
Uusi maakunta on itsehallinnollinen toimielin, jolla ei ole vahvaa itsehallintoa, joka kunnilla on tällä hetkellä. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan maakunnilla ei ole verotusoikeutta vaan maakunnat toimivat valtion rahoituksella.
–Tehtävät maakunnalle säädetään lailla, ne eivät tee kaikkia tehtäviä kuten kunnat ja se on suurin ero kunnan ja maakunnan välillä. Maakunnan itsehallinto ei tule olemaan yhtä vahva kuin kunnalla.
Maakuntien toiminta pohjautuu 18 maakuntaan nykyisen maakuntajaon mukaisesti ja ne aloittavat toimintansa vuoden 2019 alussa.
Suorilla maakuntavaaleilla valitaan maakuntavaltuusto, jossa on 79 valtuutettua. Valtuusto muodostaa hallituksen ja virkamiesjohto muotoutuu sitä kautta. Sitä alkaa maakuntakonsernin muotoutuminen. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä ensi vuoden tammikuussa.
Rämet toteaa, että jatkossa kansalaisen vaikuttamismahdollisuudet maakunnalliseen päätöksentekoon vahvistuvat merkittävästi.
–Maakuntaan tulee valtuuston ja hallituksen lisäksi lautakuntia. Sinne tullaan todennäköisesti perustamaan myös nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto sekä muita suoria vaikuttamisen kanavia.
Maakunnan keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia ovat työ- ja elinkeinopalveluiden tuottaminen ja järjestäminen, aluekehittämisen suunnitteluun liittyvät tehtävät, tienpito- ja liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen, lomituspalvelut, ympäristöterveydenhuolto sekä pelastustoimi.
–Uudistus on tällä hetkellä varhaisessa esivalmisteluvaiheessa. Mitään organisaatioita ei ole muodostettu eikä palveluverkkoja ei ole käyty läpi. Tähän mennessä on selvitetty, kartoitettu ja käyty läpi resursseja, joita meillä näiden tulevien tehtävien suorittamiseen on. Olemme myös miettineet palveluprosesseja ja osaajia. Mitään merkittäviä linjauksia ei voida tehdä ennen kuin lainsäädäntö antaa meille siihen mahdollisuuden. Kesän jälkeen uudistus etenee väliaikaishallinnon vaiheeseen ja sitä kautta uuden maakunnan valmistelu lähtee etenemään, Rämet kartoittaa kokonaisuutta.