Kustannusten epätasapaino on merkittävin syy hyvinvointialueiden alijäämäisyyteen toiminnan ensimmäisinä vuosina. Näin toteavat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen aluehallituksen jäsenet ja aluevaltuuston sekä lautakuntien puheenjohtajat torstaina julkaistussa kannanotossaan.
Pohteen luottamushenkilöt hämmästelevät kannanotossaan julkista keskustelua hyvinvointialueuudistuksen epäonnistumisesta, hallinnon paisumisesta, johdon ja luottamushenkilöiden palkoista sekä kustannusten karkaamisesta.
Kannanoton mukaan siirtyvien kustannusten ja rahoituksen oli tarkoitus vastata toisiaan, kun kuntapohjaisesta mallista siirryttiin hyvinvointialuemalliin. Kustannuksia on kuitenkin siirtynyt enemmän kuin rahoitusta.
– Hyvinvointialueindeksi ei ottanut huomioon poikkeuksellisen korkeaa alan työehtosopimusta, palkkaratkaisua eikä inflaatiota, jonka hillitsemiseksi myös korkotaso nousi nopeasti aikaisemmasta, kannanotossa todetaan.
Rahoituksen perusperiaate ei huomioinut kannanoton mukaan myöskään valtioneuvoston asetusta siirtymäkauden vuokratasosta kunnilta ja kaupungeilta vuokrattavista kiinteistöistä.
Asetuksella säädettynä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella kuntien ja kaupunkien sote- ja pelastustoimen kiinteistöjen vuokrataso nousi vuonna 2023 sataan miljoonaan euroon eli 42 prosenttia. Myös koronapandemia ja vuoden 2022 työtaistelut jättivät jälkeensä hoito- ja palveluvelkaa, jota rahoituslaki ei tunnista.
Hyvinvointialueiden alijäämän syyt eivät ole luottamushenkilöiden mukaan hyvinvointialueuudistuksesta aiheutuvia eivätkä hyvinvointialueiden päätösvallassa.
– Kuntien vuokrasopimuksista aiheutunutta vuokramenojen kasvua lukuun ottamatta kaikki hyvinvointialueiden alijäämien syyt olisivat toteutuneet myös aikaisemmassa, kuntapohjaisessa järjestelmässä. Ne olisivat johtaneet kunnat suuriin talousongelmiin, kannanotossa painotetaan.
Vuonna 2022 Pohjois-Pohjanmaalla oli 19 järjestämisvastuista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluorganisaatiota ja kaksi pelastuslaitosta, ja uudistuksessa näiden organisaatioiden luottamuselimet korvautuivat yhdellä hyvinvointialueella ja sen luottamuselinrakenteella.
– Luottamushenkilöpaikkojen määrä väheni merkittävästi. On harhaanjohtavaa väittää, että päätöksentekoon liittyvät kustannukset olisivat kasvaneet, kannanotossa todetaan.
Hallinnon paisumisesta sekä hyvinvointialueiden virkajohdon palkkatasosta luottamushenkilöt toteavat Pohteella uudistetun johtamisjärjestelmää ja kevennetyn hallintoa. Johtaja-, esihenkilö- ja asiantuntijatehtäviä on vähennetty yhteensä noin 175 henkilötyövuoden verran. Johdon palkkojen osuus ei ole kasvanut edeltäviin organisaatioihin verrattuna.
– Väitteet siitä, että hyvinvointialueuudistus itsessään olisi kustannusten karkaamisen taustalla, eivät pidä paikkaansa. Pohde on onnistunut taittamaan kustannusten kasvua tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmillaan noin 75–85 miljoonaa euroa, kannanotossa lasketaan.
Taloudelliset vaikutukset voimistuvat luottamushenkilöiden mukaan edelleen tulevina vuosina, kun toimenpiteet alkavat näkyä kustannuskehityksessä täysimääräisesti.