Suur­hank­kei­den hii­li­di­ok­si­di­pääs­tö­jä ei las­ke­ta: Fen­no­voi­ma ei aio kom­pen­soi­da ra­ken­ta­mi­sen ai­heut­ta­maa hii­li­ja­lan­jäl­keä eikä kaa­ta­maan­sa metsää

Fennovoima ei aio kompensoida rakennusaikana aiheuttamaansa hiilijalanjälkeä. Yhtiö katsoo tekevänsä ilmastoteon tuottaessaan myöhemmin energiaa ydinvoimalla. Ydinvoiman hiilijalanjälki on energiantuotantotapojen pienin, kun otetaan huomioon koko energiantuotannon elinkaari.

-

165 hehtaaria kaadettua erämaametsää ja 95 hehtaaria paljaaksi raavittua maaperää. 500 000 kuutiometriä kaivettua maata, 800 000 kuutiometriä betonia, miljoona kuutiota louhittua kiveä. Sata louherekkaa työmaan portista tunnin aikana.

Tässä muutamia tunnuslukuja siitä, millaisen jäljen ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoen Hanhikivenniemen ympäristölle aiheuttaa. Luvut ovat Fennovoiman ilmoittamia, eikä Fennovoima aristele niiden julkaisemista. Päin vastoin, Fennovoima kertoo sitoutuneensa Yhdistyneiden Kansakuntien Global compact -periaatteeseen yli 10 400 muun yrityksen kanssa ehkäisemään ilmastonmuutosta.

Hiilidioksidikompensaatiot ovat nyt päivän sana. Lentomatkustajia patistetaan kompensoimaan lentämisestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ja autoilijoita miettimään, millä ajaa.

Suurissa rakennushankkeissa ei vielä mietitä hiilijalanjälkeä.

Fennovoiman viestintäjohtaja Sakari Kotolan mukaan kukaan ei ole esittänyt ajatusta, että ydinvoimalan rakennusaikainen hiilijalanjälki pitäisi korvata jotenkin, eikä yhtiö ole laskenut hiilijalanjälkensä kokoa.

Yhtiöllä ei ole aietta kompensoida rakennusaikana aiheuttamaansa hiilijalanjälkeä. Sillä ei ole suunnitelmia istuttaa kaadetun 165 hehtaarin metsää korvaavaksi hiilinieluksi edes korostaakseen yhtiön omaksumaa ilmastonmuutosvastaista imagoa.

– Sellainen kompensointi olisi niin pientä, ettei sillä ole merkitystä todellisen ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.

Hänen mukaansa metsän istutus olisi paremminkin PR:ää kuin todellista ilmastotyötä, jota ydinvoimalan rakentaminen edustaa.

– Mietimme hiilijalanjälkeämme toiminnoissamme ja pyrimme sitä minimoimaan. Esimerkkinä on työsuhdeautojen päästörajat. Koulutusrakennuksemme on rakennettu puusta ja lämpiää maalämmöllä. Mutta ydinvoimalaa ei voi rakentaa puusta. Se on pakko rakentaa betonista.

Kaikkien energiamuotojen rakentaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Maalle rakennetun tuulivoiman ja ydinvoiman hiilijalanjälki on kaikkein pienin, kun otetaan huomioon niiden koko elinkaari rakentamisesta käyttöön ja purkamiseen.

Hiilidioksidipäästöjä on tutkittu suhteessa energiantuotantoon. Ydinvoimalaa voi pitää varsin hiilidioksidipäästöttömänä sitten, kun se toimii ja tuottaa energiaa.

– Ydinvoimalassa ei ole savupiippua. Torni, joka havainnekuvissa näkyy, on ilmanvaihtotorni, kertoo Kotola.

Laitoksen lämmittämiseen ei kulu energiaa. Lauhdutuksessa syntyvää hukkalämpöä käytetään rakennusten lämmittämiseen.

Suurin hiilijalanjälki aiheutuu rakennusvaiheessa ydinvoimalabetonin valmistamisesta. 95 hehtaarin suuruinen laitosalue ei suuresti viherrä koskaan, koska se täyttyy rakennuksista ja teistä. Loput 70 hehtaaria on varastointialuetta, joka päässee luonnontilaan rakentamisen päätyttyä.

– Ydinvoiman fyysinen jalanjälki on energiantuotannoista pinta-alaan nähden paras. Ydinvoimalan suhteellinen maankäyttö on pienin, kun otetaan huomioon, että tehdään laitosta, joka vastaa 10 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta, Kotola sanoo.

Kotola muistuttaa Hanhikivi-hankkeen tärkeydestä. SSAB:n Raahen tehdas tarvitsee hiilineutraalin teräksen tuotantoon yhden Hanhikivi 1:n voimalan tuotannon verran sähköä saadakseen vedyn irrotettua vedestä ja korvatakseen vedyllä nykyisin käyttämänsä hiilen. Myös hiilen käytön lopettaminen Suomessa vaatii samansuuruisen ydinvoimalan, samoin yksityisautoilun sähköistäminen. Nämä luovat yhdessä 3 ydinvoimalan tarpeen.

Maailmassa on yhä niitä, jotka suhtautuvat skeptisesti ilmastonmuutokseen. Fennovoima ei kuulu heihin.

– Kyllä me uskomme, että ilmastonmuutos on menossa ja että tarvitaan puhdasta, päästötöntä energiaa, sanoo Kotola.

Fakta

Energian-tuotanto-tapojen päästöt

Hiilivoima tuottaa energiantuotantotavoista kaikkein eniten ilmastopäästöjä elinkaarensa aikana, yli 800 gCO2eq/kWH. Seuraavaksi eniten päästöjä tuottaa kaasuvoima.

Biomassavoimala tuottaa alle kolmasosan hiilivoimalan hiilijalanjäljestä.

Seuraavina tulevat suuret aurinkovoimalat ja kotien aurinkosähkö ja vesivoima.

Merelle rakennetun tuulivoiman ja ydinvoiman hiilijalanjälki on lähes yhtä suuri. Pienin päästö syntyy maalle rakennetusta tuulivoimalasta.

Lähde: Fennovoima.fi, IPCC
”Ydinenergian elinkaaripäästöt ovat samaa luokkaa kuin tuulivoimalla ja noin sadasosa hiilivoiman päästöistä. Polttoaineena käytettävän uraanin energiatiheys on yli miljoona kertaa suurempi kuin fossiilisilla polttoaineilla. Siksi jätettä syntyy erittäin vähän.”
Fennovoiman nettisivut