– Pitäisi palata aivan perusasioihin. Sillä voitaisiin monta asiaa ratkaista.
Näin kiteyttää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella hyvinvoinnin edistämisen koordinaattorina työskentelevä Kaisa Väyrynen. Perusasioilla hän tarkoittaa jokaisen ihmisen arkisia asioita, kuten riittävän unen ja levon merkitystä, monipuolista syömistä ja mielekästä liikkumista ja tekemistä. Ne ovat avaintekoja, jotka koituvat pitkällä tähtäimellä ihmisen oman hyvinvoinnin parhaaksi.
– Voi lähteä aivan pienistä asioista liikkeelle, käydä vaikka kävelyllä tai tehdä polttopuita. Tehdä sellaisia asioita, jotka tekevät onnelliseksi, hän jatkaa.
Pohteen alueella on nyt saatavilla tutkittua tietoa pohjoispohjalaisten hyvinvoinnista. Hyvinvointikertomusta työsti Pohteen tiimi, jolla on vastuullaan alueen hyvinvoinnin edistäminen. Tuohon ryhmään oulaistelainen Väyrynen liittyi mukaan syksyllä. Noin 50 sivuiseen hyvinvointikertomukseen on tiivistetty esimerkiksi asukkaille tehdyn kyselyn tulokset ja nostettu esille valtakunnalliset mittarit, joilla kuntalaisia seurataan. Myös eri alojen asiantuntijoita ja kuntia on kuultu. Tiedot pohjoispohjalaisista on koottu kolmelta edellisvuodelta, vuodesta 2023 lähtien.
– Nyt on iso kuva selvillä. On tietoa, mitkä asiat vaativat toimenpiteitä, hän kiteyttää.
Aluevaltuuston helmikuussa hyväksymä hyvinvointikertomus on faktapaketti, jolle voidaan pohjata päätöksentekoa niin hyvinvointialueella kuin jokaisella Pohteen alueen paikkakunnalla. Se on myös tuorein infopaketti kuntien hyvinvointijohtajille ja kuntapäättäjille siitä, millainen on asukkaiden hyvinvoinnin tilanne juuri nyt.
Kertomus antaa sekä positiivisia näkymiä, mutta ennen kaikkea ne nostavat esille niitä haasteita, joita eri-ikäisillä on nyt. Väyrynen pystyy linjaamaan laajasta aineistoista selkeästi yhden kokonaisuuden, joka tuo arkeen huolta kaikenikäisillä.
– Taloudellinen tilanne ja hintojen nousu, hän kiteyttää.
Rahan riittämättömyys aiheuttaa kierteen, ettei kuntalaisilla ole välttämättä vara osallistua erilaisiin tapahtumiin niin kuin ennen, eikä osallistua maksulliseen harrastustoimintaan.
– Ei ole helppo yhtälö kuntapäättäjillekään miettiä, miten palveluita saataisiin järjestettyä, kun ei kunnillakaan ole oikein varaa, hän jatkaa.
Väyrynen nostaa arvostaen esille eri yhdistysten ja järjestöjen tekemän työn, jotta kuntalaisilla on mielekkäitä harrastuspaikkoja ja yhteistöllistä tekemistä. Yksinäisyyden kokeminen nousee myös tilastoista puheeksi.
– On tärkeä kokea kuuluvansa johonkin, ettei jää yksin, vaan on osa jotain yhteisöä. Se tuo kokemuksen yhteenkuuluvuudesta ja onnellisuudesta, hän pohtii.
Hyvinvointikertomus paljastaa, etteivät kaikki ikäryhmät liiku suositusmäärien mukaisesti, sairastavuus on korkealla ja työkyvyttömyyden takia jäädään eläkkeelle paljon nuorimpina kuin valtakunnassa keskimäärin.
– Täytyy muistaa, että tämä on kokonaiskuva 30 kunnan asukkaista. Kuntien välillä on eroja, hän muistuttaa.
Kuntien välillä on eroja niin liikunta- kuin kulttuuritarjonnassakin. Väyrynen kertookin hyvinvointikertomuksen olevan työkalu, jonka avulla Pohde ja kunnat alkavat miettiä seuraavaksi ratkaisuja asioiden saamiseksi entistä paremmaksi.
Hyvinvointia on pystytty mittaamaan myös euroissa, sillä yksi kuntien saaman rahoituksen kriteeri on hyte-kerroin. Kukin kunta saa rahoitusta oman hyte-kertoimen tulosten perusteella, mikä on pohjana, kun valtio antaa kunnille rahoitusta.
– Kun tehdään ennaltaehkäisevää työtä ja tiedostetaan sen merkitys, niin korjaavaa työtä tarvitaan sitten vähemmän, hän painottaa.
Heikentynyt mielenterveys aiheuttaa Pohjois-Pohjanmaalla vuodessa noin 800 miljoonan euron kustannukset. Liikkumattomuus ja liiallinen paikallaanoleminen maksavat alueelle noin 200 miljoonaa euroa. Lonkkamurtumiin kuluu noin 18 miljoonaa euroa ja alkoholista aiheutuviin haittoihin noin 328 miljoonaa euroa.
Pohteen alueella kehitettävää löytyy esimerkiksi lastenneuvolasta 4-vuotiaiden terveystarkastuksista, kouluterveydenhuollossa 8-luokkalaisten terveystarkastuksissa, alkoholin haitta-asioiden lyhytneuvonnassa ja työttömien terveystarkastuksissa. Myös ikäihmisten lonkkamurtumien ehkäisyä voitaisiin parantaa, vaikkakin Pohteen alueella kaatumis- tai putoamistapauksien takia aiheutuneet sairaalahoidot ovatkin pitkässä juoksussa parantuneet. Tässä asiassa on auttanut ongelmien tunnistaminen ja niihin ratkaisujen löytäminen. Esimerkkinä Väyrynen nostaa muun muassa kuntien jakamat auraussetelit ja hiekoitushiekkakampanjat.
Väyrynen korostaa, että hyvinvointikertomus nostaa esille eri-ikäisiltä paljon sellaisia asioita, jotka ovat hyvin tai kehittyneet edellisvuosilta jo parempaan suuntaan.
– Esimerkiksi ikäihmiset kokevat elinolonsa turvalliseksi. Kaikilla ikäryhmillä nousevat esille koti, läheiset, luonto ja vapaa-aika sellaisina tekijöinä, jotka auttavat voimaan arjessa hyvin, hän luettelee.
Haasteita hyvinvoinnin edistämisessä on edelleen. Lapset ja nuoret ovat kasvaneet erilaiseen ruokakulttuuriin kuin aiemmin.
– Osalla lapsista ja nuorista syöminen on valikoivaa. Kasi- ja ysiluokan oppilaista 40 prosenttia jättää aamupalan tai koululounaan syömättä. Alakoulussa 4. ja 5. -luokkalaisista kolmasosa ei syö aamupalaa. Määrät ovat todella suuria. Korvataanko kouluruoka sitten välipaloilla tai energiajuomilla, hän harmittelee.
Tilastoissa näkyy, että jo varhaisessa lapsuudessa omaksutut elintavat seuraavat mukana aikuisuuteen ja sen myötä eläkeikään saakka. Epäterveelliset elintavat näkyvät muun muassa lihavuutena.
– Lihavuus on kasvanut huimasti. Joka neljäs työikäinen on ylipainoinen, Väyrynen summaa tutkimuksesta.
Move!-tulokset, jotka mittaavat lasten ja nuorten liikkuvuutta, ovat Pohteen alueella parantuneet. Väyrynen tietää, että näissä tuloksissa on kuntakohtaisia eroavaisuuksia, mutta iloitsee siitä, että niissä kunnissa, joissa on koettu olevan parantamisen varaa, on tartuttu toimeen. Esimerkiksi Oulaisissa ja Haapavedellä on palkattu hankerahoituksen turvin kouluilla liikuntakoordinaattori kannustamaan liikkuvampaan arkeen.
Mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat myös Pohteen alueella korkealla. Se näkyy juuri työikäisten työssäjaksamisessa, sillä joka viides työikäinen ei itse usko jaksavansa olla työelämässä niin kauan, että eläkeikä täyttyy.
– Työkyvyttömyys onkin meillä Suomen kolmanneksi yleisintä, Väyrynen nostaa esille.
Näin liikkeelle
Reittis on palvelu, joka toimii Pohteen internet-sivuilla.
Sen avulla jokainen voi lähteä miettimään pieniä tekoja, jotka lisäävät omaan arkeen hyvinvointia.
Reittis-palvelussa voi perehtyä esimerkiksi elintapoihin, liikuntaan, ravitsemukseen, uneen, mielen hyvinvointiin, päihde- ja riippuvuusasioihin, raha-asioihin ja hakea itsehoito-ohjeita terveyshaasteisiin.
Reittikseen on listattu muun muassa yhteisöllisiä tapahtumia, kohtaamispaikkoja, luontokohteita ja kulttuuripalveluita.
Tiedot nousevat palveluun, jos kunnat tai muut toimijat ovat ne syöttäneet.