Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sai aikaan sen, että Pattijoelta lähtöisin olevan Päivi Raution piti miettiä elämäänsä uusiksi. Hän oli työskennellyt neljä vuotta Oulaisissa perusturvajohtajana, mutta tehtävä oli katoamassa uudistuksen myötä. Hän päätti alkaa tavoitella paikkaa kunnanjohtajana.
– Ajattelin, että haluan käydä kuntajohtamisen puolta läpi ja katsoa, mitä se tuo tullessaan. Siksi lähdin hakemaan paikkoja määrätietoisesti, Rautio kertoo.
Rautio ehti hakea moneen avoinna olevaan kunnanjohtajan paikkaan.
– Minulla ei ollut kokemusta kunnanjohtajan tehtävistä, mutta minusta tuli konkari haastatteluissa kävijä. Toisaalta se huvitti, mutta toisaalta vaakakupissa painoi se, että silloiset työtehtäväni olivat kohta loppumassa.
Nyt Rautio on ehtinyt työskennellä kolme kuukautta Lestijärven kunnanjohtajana. Lestijärvi on Manner-Suomen toiseksi pienin kunta, ja siellä asuu noin 700 asukasta.
– Lestijärvi on näin kesää vasten näyttänyt kaikki parhaat puolensa, se on mahtava maaseutukunta. Vaikka asukkaita on vähän, ihmismäärä moninkertaistuu kesäisin. Siellä on nimittäin 400 kesämökkiä.
Raution mukaan pienen kunnan johtaminen ei eroa paljoakaan suurempien kuntien johtamisesta.
– On kunta iso tai pieni niin tehtävät ovat samat. Valtio nimittäin antaa tehtävät kunnille. Toki pienessä työyhteisössä kunnanjohtajan tehtävät ovat moninaiset. Aika lailla kaikkea saa tehdä. Se onkin juuri se rikkaus tuoreena kunnanjohtajana, kun kaikessa saa olla mukana.
Toinen positiivinen puoli pienen kunnan johtamisessa on Raution mielestä päätöksenteon ketteryys.
– Henkilöstö on sen verran pieni, kun kunnalla on vain 49 työntekijää. Kaikki saa siis nopeasti kerralla kokoon. Lisäksi tieto kulkee nopeasti.
Rautio on asettanut itselleen tavoitteeksi saada Lestijärven talouden kuntoon. Kunnalla on kaksi alijäämäistä vuotta takana, ja uhkana on, että mikäli rahatilanne ei ole parempi vuoteen 2026 mennessä, Lestijärvi liitetään johonkin toiseen kuntaan.
– Iso asia, joka tilannetta pelastaa, on Lestijärvelle tuloillaan oleva tuulipuisto. Se on tällä hetkellä rakennusvaiheessa, mutta kiinteistöveroja tulee jo tälle vuodelle.
Vaikka sekä opiskelut että työt ovat vieneet Rautiota maailmalle, näkee hän Raahessa oman arvonsa. Hänen juurensa ovat vahvasti täällä.
– Täällä parasta on rannikko. Olen ollut aktiivinen meloja, ja siksi meri vetää puoleensa. Nyt en pysty enää melomaan, mutta ennen tein joka kesä melontaretken Iso-Kraaseliin ja lämmitin siellä saunan. Sitä on ikävä.
Myös Lestijärvellä Rautio viihtyy luonnossa.
– Sikäläisessä luonnossa on jotakin samaa kuin pohjoisessa. Vaikka tunturit puuttuvat, järvien rannat ja polut ovat samantyylisiä.
Rautio asuu 50-luvulla rakennetussa rintamamiestalossa, jonka puutarhaa hän laittaa mielellään vapaa-ajallaan.
– Luonto ja puutarhassa möyriminen ovat hyvää vastapainoa työlle. Tykkään kyllä asua maaseudulla. Tyttäreni asuu Lontoossa, ja siellä käydessä saa hyvää kontrastia täällä elämiseen, Rautio naurahtaa.
Päivi Rautio
Syntynyt Raahessa vuonna 1969. Asunut nuoruutensa Pattijoella ja käynyt siellä peruskoulun.
Työskenteli Raahessa pitkään sairaan- ja terveydenhoitajana, kunnes lähti vuonna 2016 Utsjoelle perusturvajohtajaksi. Työskennellyt sen jälkeen myös Oulaisissa perusturvajohtajana.
Nyt asuu Lestijärvellä, jossa työskentelee kunnanjohtajana.
Vierailee säännöllisesti Raahessa, sillä täällä asuu hänen äitinsä, poikansa ja tämän kaksi lasta sekä miesystävä ja hänen poikansa. Tytär asuu Lontoossa. Perheeseen kuuluu myös 12-vuotias cockerspanieli Zorro.
Harrastuksiin kuuluvat luonnossa liikkuminen, puutarhassa möyriminen sekä lukeminen.